Pelimielipide: Last Night on Earth ja Giljotiini

Muutama viikko sitten pelailtiin taas lautapelejä ystävien kanssa. Molemmat pelit löytyvät tällä kertaa omasta hyllystä.

Pimeässä ei löydä zombeja

Larppaajia?

Ensimmäinen oli mainio Last Night on Earth. Kyseessä on zombit vastaan ihmiset-lautapeli, jossa on paljon kivaa tilpehööriä ja jopa soundtrack mukana tuomassa tunnelmaa. Pelilauta koostuu 7 palasta, jotka arvotaan ennen pelin alkua. Jos peliä palaa kahdestaan, toinen pelaa zombeilla ja toinen ihmisillä. Jos taas pelaajia on useampi, pelaajat jakautuvat pelaamaan jompia kumpia.

Ennen peliä päätetään, mitä skenaariota halutaan pelata.Ensimmäiseen peliin sopii aika suoraviivainen Die Zombies, Die, jossa ihmisten pitää tappaa 15 zombia auringonlaskuun mennessä ja zombit voittavat jos he tappavat kaksi ihmistä. Muut skenaariot perustuvat tuttuihin genren konventioihin: Burn 'em outissa ihmisten pitää löytää räjähteitä ja räjäyttää kaksi zombieitten kuopista, josita eläviä kuolleita virtaa kaupunkiin. Save the townsfolkissa ihmisten pitää pelastaa ja pitää hengissä neljä kaupungin asukasta. Escape in the truckissa pitää kuormuriin löytää avaimet ja bensaa ja paeta kaupungista ennen auringonlaskua. Defend the manor housessa puolustetaan kartanoa. Näiden lisäksi pelin kotisivuilla on ilmaiseksi jaossa neljä lisäskenaariota, joista olemme pelanneet kahta.

Maalaistyttönen

Ihmishahmoja on yhteensä kahdeksan, joista jokaisella on omat erikoisominaisuutensa ja ne kestävät vaihtelevan määrän zombien hyökkäyksiä kuolematta. Kliseekipolla on niittenkin suhteen käyty sillä hahmoissa on mukana mm. pappi, sheriffi, hoitsu, kulkuri ja kasa lukiolaisia. Kahdestaan pelatessa ihmisiä pelaava saa ohjata neljää ihmistä, nelinpelissä kummallakin ihmispelaajalla on kaksi sankaria ohjastettavanaan.

Ihmisiä ja zombeja kuvaavat muoviset figuurit ja peliä pelataan vuoroissa. Ihmiset pytyvät joko liikkumaan tai etsimään hyödyllisä apuvälineitä ollessaan rakennuksessa. Tämä hoidetaan sankaripakan avulla, josta nostetaan aseita, esineitä tai tapahtumia jotka auttavat taistelussa epäkuolleita vastaan. Hahmot voivat myös vaihtaa esineitä jos ovat samassa ruudussa ja tämän jälkeen joko ampua zombeja aseilla tai taistella niitä vastaan paljain käsin. Taistelun lopputulos ratkaistaan noppaa heittämällä.

Paljon tilpehööriä

Zombeilla on oma pakka, josta he vetävät oman vuoronsa alussa kortteja, jotka auttavat taistelussa ihmisiä vastaan. Zombit eivät voi siis etsiä tai vaihdella mitään. Zombifiguureita on yhteensä 14 mutta tapetut zombiet voidaan käyttää uudelleen kun zombivuoron alussa heitetään noppaa ja katsotaan, nouseeko uusia vaeltajia maasta.

Grandpan kanssa olemme kokeilleet kaikkia muita valmiita skenaarioita paitsi kartanon puolustusta ja webbiskenaarioista on kaksi kokeilematta. Välillä zombiet voittavat, välillä ihmiset. Pitkälti se on siitä kiinni, mitkä hahmot sattuvat mukaan peliin ja miten hyvin pakasta saa aseita. Nelinpelissä yhteistyö korostuu ja aseiden vaihtoa kannattaa harrastaa. Pelimekaniikka on ehkä lievästi painotettu zombien hyväksi, mutta jos ihmiset saavat aseet käsiinsä niin sitten onkin jo huomattavasti helpompi voittaa. Pelin ulkoasu on ihanan juustoisaa, hyvin uskollista b-elokuvatyylille. Soundtrack on samaa tyyliä, ei ehkä kaikista laadukkainta mutta silti peliin sopivaa. Pidempi se saisi olla, yleensä se pitää pyörittää useampaan kertaan läpi yhden pelisession aikana. Itse pidän pelistä kuin hullu puurosta, pitäisi kyllä hankkia siihen myynnissä olevia lisäosia myös. Kaikessa kliseisyydessään ja juustoisuudessaan peli on mahtava tunnelmapläjäys ja pelatessa mukaan tulee myös roppakaupalla jännitystä ja hengissä sinnittelemisen tuskaa.

Pääasia

Toinen illan peleistä oli korttipeli nimeltä Giljotiini. Se onkin huomattavasti yksinkertaisempi peli mutta ihan yhtä hauska. Peli jakautuu kolmeen eri vuoroon eli päivään ja tarkoituksena on mestata porukkaa Ranskan vallankumouksen aikana. Pöydälle asetetaan pahvinen giljotiini ja sen eteen jonoon 12 mestattavaksi joutuvaa ylimystä (joukossa myös sotilaita, marttyyreita ja muita outouksia) joilla jokaisella on pistemäärä. Vuorossa olevan pelaajan on pakko ottaa itselleen jonon ensimmäisenä oleva kortti.

Toimintakortteja

Tavoitteena on kerätä itselleen mahdollisimman arvokkaita kortteja ja pelin voittaa eniten pisteitä kerännyt pelaaja. Jokaiselle pelaajalle jaetaan pelin alussa viisi toimintakorttia jotka muuttavat jonon järjestystä. Me olemme pelanneet hieman muunnelluilla säännöillä, jotka sallivat vuorossa olevan pelaajan pelata halutessaan ja voidessaan kaksi toimintakorttia.

Onnettomia aatelisia

Toimintakortit mahdollistavat halutun kortin siirtämisen jonossa eteenpäin tai taaksepäin tietyn määrän, korttien lisäämisen jonoon, pelaajien kädessä olevien korttien vaihtamisen ja niin edelleen. Tavoite on siis saada itselle mahdollisimman suotuisa lopputulos ja siinä samalla vähän pissata kaverin muroihin.

Kovin paljon etukäteen ei omaa vuoroaan pysty suunnittelemaan, sillä jono tosiaan muuttuu koko ajan. Korttien piirretty taide on hauskaa sekä kaunista, toiminnot yllättäviä ja pirullisia ja koko peli on todella hauska. Olemme pelanneet sitä kahdestaan sekä porukalla, mukaan mahtuu enintään viisi.