Näytetään tekstit, joissa on tunniste kirjamielipide. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste kirjamielipide. Näytä kaikki tekstit

lauantai 28. maaliskuuta 2020

Spefi-lukuhaaste: kirjassa aikamatkustetaan - This is How You Lose the Time War


This is How You Lose the Time War on Amal El-Mohtarin ja Max Gladstonen yhdessä kirjoittama kirja kahdesta aika-agentista, jotka alkavat kirjoittaa toisilleen kirjeitä.

He tuntevat toisensa vain koodinimillä Red ja Blue, Punainen ja Sininen. He ovat toistensa vihollisia, sillä kummankin organisaatio haluaa muokata tulevaisuutta omaan suuntaansa. Punaisen maailma on teknologinen ja yhteisöllinen kyborgiyhteiskunta, jossa ainakin aika-agenttien tietoisuus on siirretty keinotekoisiin ja paranneltuihin ruumiisiin. Sininen on osa eri tavalla yhteisöllistä, kasviperäistä yhteiskuntaa, jonka agentteja kasvatetaan kuin tappavia kukkia. Molemmat pystyvät muuttamaan ulkomuotoaan, mutta molempien preferoima ulkomuoto ja sukupuoli on ihmisnaisen.

Kaikki alkaa taistelukentälle heitetystä haasteesta, kirjeestä jolla härnätään vastustajaa. Alkaa molemmin puolinen kiusoittelu, joka muuttuu vähitellen syvällisemmäksi, henkilökohtaisemmaksi ja romanttisemmaksi. Mutta he ovat edelleen sodan vastakkaisilla puolilla ja kun heidän komentajansa alkavat epäillä jotain, on heidän toimittava.

sunnuntai 7. huhtikuuta 2019

Spefi-lukuhaaste: spefikirja, jonka pääosassa on nainen -Valkoinen kaupunki


Anni Nupposen Valkoinen kaupunki –romaanissa ilmastonmuutos tulee iholle. Kirjan maailmassa ihmiset ovat aiheuttaneet omilla toimillaan uuden jääkauden ja jäljellä olevat ovat sopeutuneet uusiin elinolosuhteisiin miten parhaiten taitavat. Romaani ei siis ole dystopia siitä miten kaikki menee pieleen, vaan hieman toivoa antava kertomus siitä, miten ihmiskunta on selviytynyt.

Ilmastoahdistuksen keskellä kirjan lukeminen on mielenkiintoinen kokemus: toisaalta se ahdistaa lisää, sillä kirjan kuvaama tulevaisuus voi olla hyvinkin mahdollinen ja toisaalta taas antaa toivoa, että ihmiskunta on niin sitkeää tekoa, että osa ainakin selviää. Se myös muistuttaa hyvin vahvasti siitä, että tämän hetkisiä arkisiltakin tuntuvia ylellisyyksia kannattaa arvostaa niin kauan kuin niitä vielä on.

torstai 3. tammikuuta 2019

Spefi-lukuhaaste: kirja, jossa on myyttisiä eläimiä - Käärmeiden kaupunki


Vuosi vaihtui, enkä saanut spefi -lukuhaastetta valmiiksi. Mutta ei se mitään! Poistin vain haasteesta päivämäärät, joten sen voi kuka tahansa suorittaa milloin tahansa, haluamassaan aikataulussa. Koska pientä haastetta kuitenkin on hyvä olla, pistän pystyyn lähiaikoina seuraavan osan spefi-lukuhaasteesta vuodelle 2019! Sitä ennen kuitenkin sukelletaan Käärmeiden kaupunkiin.

Katri Alatalon Käärmeiden kaupunki seuraa kolmen erilaisen päähenkilön, Nineten, Sulwaenin ja Arryn, elämän dramaattisia käänteitä Ras-Udin valtakunnassa. Prinsessa, velhon oppipoika ja ruukuntekijän oppipoika olisivat epätavallinen ystäväporukka, ellei heillä kaikilla olisi erityislaatuisia kykyjä. Ninette osaa puhua käärmeille, Arry on muodonmuuttaja ja Sulwaen opettelee kuuntelemaan tuulen ja hiekan ääntä.

keskiviikko 5. joulukuuta 2018

Spefi-lukuhaaste: vaihtoehtohistoriallinen kirja - Shades of Milk and Honey

Tämä oli yksi kesän romanttisesta lukemistostani ja se olikin täydellistä vaaleanpunaista keveyttä kesäpäivän kuumuudessa. Olen aiemmin lukenut Mary Robinette Kowalilta vain yhden noveletten, mutta pitää kyllä lukea lisää hänen teoksiaan. Shades of Milk and Honey aloittaa viisiosaisen Glamourist Histories -sarjan, joka on tullut jo päätökseensä.

tiistai 4. joulukuuta 2018

Spefi-lukuhaaste: kirja joka on suunnattu nuorille aikuisille - Kaarnan kätkössä

YA eli Young Adult -kirjallisuus on nuorille aikuisille suunnattua kirjallisuutta. Olen nähnyt internetissä keskusteluja sen ikähaarukasta ja erimielisyyttä tuntuu olevan siinä, onko YA suunnattu 12-18 vuotiaille vai 16-25 vuotiaille. Itse olen taipuvainen kallistumaan jälkimmäisen kannalle. Ehkä tarkkaa ikähaarukkaa tärkeämpi on kuitenkin se, että pääosassa kirjassa on nuori aikuinen ja hänen kohtaamansa asiat ovat leimallisesti nuorelle aikuiselle relevantteja.

sunnuntai 2. joulukuuta 2018

Spefi-lukuhaaste: kirja, jonka kirjailija on ollut Åconissa kunniavieraana - Sorcerer to the Crown

Sorcerer to the Crown on malesialaisen Zen Chon ensimmäinen romaani. Hän asuu Lontoossa ja oli Åconin kunniavieras vuonna 2016.

maanantai 12. marraskuuta 2018

Spefi-lukuhaaste: kauhukirja - Sielut kulkevat sateessa


Tämä kirja on odottanut hyllyssä vuoroaan jo pidempään. Olen aiemmin lukenut Jääskeläiseltä yksittäisiä novelleja, novellikokoelman Missä junat kääntyvät sekä erityisesti ihastuttaneen romaanin Lumikko ja yhdeksän muuta. Hyllyssä odottavat vielä Harjukaupungin salakäytävät sekä Väärän kissan päivä.

lauantai 3. marraskuuta 2018

Spefi-lukuhaaste: fantasiakirja - The Laurentine Spy


Keväällä ja kesällä kaipasin romanttista lukemista, joten tämä on niistä ensimmäinen. Emily Gee oli minulle ennestään tuntematon kirjailija, mutta sain kyseisen teoksen lainaan ystävältäni.

lauantai 27. lokakuuta 2018

Spefi-lukuhaaste: scifikirja - Planetfall



Planetfall on brittiläisen Emma Newmanin samannimisen scifi-trilogian aloitusosa. Sarjan kaikki osat ovat itsenäisiä tarinoita ja jokaisessa on eri päähenkilö, mutta ne sijoittuvat samaan maailmaan ja samalle aikalinjalle.

perjantai 2. tammikuuta 2015

Kirjamielipide: Putoavan tähden prinsessa


Kansi: Jani Laatikainen
Kirjailija: Anni Nupponen
Kustantaja: Vaskikirjat
Vuosi: 2013
Hankittu: Ostettu itse

Olisin halunnut pitää tästä kirjasta paljon enemmän kuin pidin. Olen lukenut Anni Nupposelta aiemmin kaksi novellia: Joka ratasta pyörittää ja Juuret. Pidin niistä molemmista aivan valtavasti. Pidän myös satujen uudelleentulkinnoista ja dekonstruktioista. Tässä tarinassa ei todellakaan ole satujen tyypillistä prinsessaa tai valtakuntaa. Harmaan sävyjä löytyy roppakaupalla eikä kaikki ole siltä miltä aluksi näyttää.

Näistä loistavista aineksista huolimatta lopullinen keitos ei vakuuttanut minua maullaan. Jos Putoavan tähden prinsessa olisi ollut novelli, olisin ehkä pitänyt siitä enemmän. Mielipide sisältää spoilereita, joten jos haluat yllättyä lukiessasi, kannattaa tekstini lukea vasta kirjan lukemisen jälkeen.

maanantai 8. joulukuuta 2014

Kirjamielipide: Like Plastic

Kuva: Arktinen Banaani
Voitin pikkujoulujen lahjanryöstöleikissä itselleni Like Plastic -Muovautuva mieli pienoisromaanin. Tarinan on kirjoittanut itselleni entuudesta tuntematon Kevin Wignall, joka esiintyy kirjan kannessa vain nimimerkillä "K".
Lyhyeen tarinaan on yhdistetty mukaan myös sarjakuvaruutuja, jotka ovatkin jo paljon tutumman JP Ahosen käsialaa. Sivuja kirjasta löytyy yhteensä 120, mutta isohkon fontin ja sarjakuvasivujen viedessä osansa tilasta, on tarina itsessään novellipituinen.

Tarina alkaa siitä, kun kaksi japanilaista turistityttöä joutuvat pulaan Lontoossa. Pervo venäläinen yökerhon omistaja Alexei ryövää toiselta tytöistä jotain hyvin henkilökohtaista illan aikana, jotain mikä olisi hyvä saada oman mielenrauhan takia takaisin. Siispä tyttö soittaa paniikissa ultratyylikkäälle serkulleen Rokulle, joka yhtä tyylikkään vaimonsa kanssa lähtee Lontooseen selvittämään asiaa. Roku on Brett Plastic-nimisen sarjakuvan suuri fani ja hän päättääkin ottaa mallia sarjakuvan sankarin elkeistä. Kirjassa ovat omina lukuinaan pilkahdukset kyseisestä fiktiivisestä sarjakuvasta, jonka juonenkäänteet peilaavat tarinan tapahtumia.

tiistai 25. kesäkuuta 2013

Kirjamielipide: Perhonen ja Jaguaari

Aliette de Bodard on yksi tulevan Finnconin kunniavieraista, joten tamperelaisen Osuuskumma-kustannuksen kokoama ja suomentama Perhonen ja Jaguaari-novellikokoelma ilmestyy juuri sopivasti. Kirjan virallinen julkaisupäivä on 4.7, eli päivää ennen Finnconin alkua. Tamperelaiset scifiharrastajat saivat kuitenkin viime viikolla mahdollisuuden ostaa kirjan ennakkoon, siitä suuri kiitos! Tällä kertaa siis minäkin ehdin lukea jonkun Finnconin kunniavieraan teoksia ennen tapahtumaa, tätä ei ole tapahtunut sitten vuoden 2004.

Kirjan kaikki novellit sijoittuvat de Bodardin kehittämään vaihtoehtohistoriamaailmaan. Kiinalaiset ovat löytäneet Amerikan ennen eurooppalaisia ja se on muokannut mantereen aivan toisenlaiseksi. Pohjois-Amerikan länsirannikolla sijaitsee itsenäinen valtio Xuya, jossa kiinalaiseen valtaväestöön sulautuu myös vietnamilaisia sekä intiaaneja. Mexicon ja Yhdysvaltain eteläisimpien osavaltioiden alueelle on muodostunut Suur-Mexica, intiaanivaltio jossa asteekit vaalivat edelleen veristä kulttuuriaan.

keskiviikko 23. toukokuuta 2012

Kirjamielipide: Just a Geek

Ostin itselleni tämän kirjan sosiaalipsykologian kurssiani varten. Tehtävämme oli valita jokin itseä kiinnostava elämänkerta ja kirjoittaa siitä essee sosiaalipsykologisesta näkökulmasta. Olin kuunnellut teoksen aiemmin äänikirjana joten tiesin mitä odottaa.

Wil Wheaton on vuonna 1972 syntynyt amerikkalainen näyttelijä, jonka kuuluisammat roolit ovat elokuvasta Stand by Me – Viimeinen kesä sekä tv-sarjasta Star Trek: The Next Generation (Suomessa Star Trek: Uusi sukupolvi). Elokuvaroolin aikaan hän oli 14-vuotias ja Star Trekissä hän näytteli vuosina 1987-1990 ja sarjasta hän lähti ollessaan 18-vuotias. Sen jälkeen hän ei ole saanut yhtä menestyksekkäitä rooleja urallaan ja on paininut työttömyyden sekä arvottomuudentunteiden kanssa.

Elämänkerta kertoo tästä kamppailusta ja siitä, miten näyttelijästä kasvaa pikkuhiljaa kirjailija.

tiistai 10. huhtikuuta 2012

Kirjamielipide: Arcade Mania

Samaan aikaan kun olemme katsoneet Gamecenter CX-sarjaa, olen lueskellut Brian Ashcraftin kirjaa Arcade Mania- the turbo-charged world of Japan's game centers. Hankin kyseisen kirjan jo muutama vuosi sitten Grandpa Cthulhulle synttärilahjaksi, mutta vasta nyt intouduin itse lukemaan sen kannesta kanteen.

Kuten nimikin kertoo, se esittelee Japanin pelihalleja, niiden pelejä sekä pelaajia. Kirja on jaettu yhdeksään eri lukuun, joista jokainen käsittelee yhtä pelihallipelien osa-aluetta. Jokaisessa luvussa esille on nostettu myös yksi pelaaja, joka on innostunut kyseisestä aihe-alueesta. Mukana on myös pelintekijöiden haastatteluja, katsauksia peligenrejen ja yksittäisten pelien historiaan sekä paljon kuvia.

perjantai 7. lokakuuta 2011

Kirjamielipide: Ready Player One


Jokin aika sitten käytin otsikossa sarkastisesti lausetta ehkä paras kirja ikinä. Nyt voisin käyttää sitä ihan tosissani. En ole pitkään aikaan ahminut kirjaa näin, en olisi millään malttanut lopettaa lukemista!

Tämä pomppasi suosikkikirjojeni listalle ja intoilen siitä vieläkin ihan tolkuttomasti. Lukiessani nauroin ja jopa hihkuin ääneen kun eläydyin niin paljon tarinaan. Vaikka naurankin paljon ääneen lukiessani hauskoja kirjoja, hihkumista tulee harrastettua huomattavasti vähemmän.

sunnuntai 3. huhtikuuta 2011

Kirjamielipide: Fantastic TV -50 years of cult fantasy and science fiction

Sain joululahjaksi Grandpa Cthulhulta "Fantastic TV - 50 years of cult fantasy and science fiction"-nimisen kirjan. Olen sitä pikkuhiljaa lukenut bussimatkoilla ja jokunen viikko sitten sain sen luettua. Siinä on juuri sopivan pitkiä artikkeleita bussimatkan ratoksi.

Kirjassa on siis käsitelty scifi-ja fantasia tv-sarjoja 50-luvulta nykypäivään lyhyin artikkelein. Vanhin sarja on Quatermass (1953-1955) ja uusimmat ovat Heroes sekä Torchwood. Viimeisenä kappaleena on useamman henkilön haastattelu kirjan teemoista sekä scifin ja fantasian kirjoittamisesta. Haastattelun kohteena on ohjaajia, käsikirjoittajia, novelisteja ja sarjojen luojia.