Pelimielipide: Modern Art ja Zooloretto

Muutama viikko sitten olimme kavereilla pelaamassa lautapelejä. Peleiksi valikoituivat Modern Art sekä Zooloretto.

Illan ensimmäinen varsinainen peli (sitä ennen tapoimme aikaa rakentamalla pingviineistä pyramidia kun muut olivat aloittaneet aiemmin Dominionin) oli Modern Art -huutokauppapeli. Pelissä pelaajat ovat galleristeja, jotka ostavat ja myyvät suomalaista nykytaidetta. Koskapa kaikki muut pelaajat olivat jo aikaisemmin tätä pelanneet, tajusin onneksi liittoutua Grandpa Cthulhun kanssa samaan "joukkueeseen". Sillä siitä huolimatta olin ihan pihalla suurimman osan ajasta.

Pelin alussa kaikki saavat käteensä kasan kortteja, joissa on kuvia suomalaisista nykytaideteoksista. Taiteilijoita on yhteensä 5. Jokaisella on sitten vuorotellen myyntivuoro, jossa he kauppaavat joko yhtä tai kahta taideteosta kerralla. Huutokauppatapana voi olla pimeä huutokauppa jossa jokainen päättää salassa mitä summaa tarjoavat ja ne paljastetaan yhtä aikaa, vuoropohjainen huutokauppa jossa jokainen tarjoaa haluamansa summan, myyjän päättämä kiinteä summa, tavallinen huutokauppa jossa huudellaan hintoja sekä jo yllämainittu kahden taulun kauppa. Peliä pelataan neljä kierrosta ja pelilaudalle merkitään kolme suosituinta taiteilijaa joiden mukaan pelaajat saavat sitten voittoa.

Mikä pelissä oli hankalaa: No se hinnan määritteleminen! Paljonko voi maksaa jostain taulusta että se on vielä kannattava? Paljollako myydä oma taulu niin että siitä jotain hyötyy? Monessa arvostelussa on mainittu, että aloittelijalle tämä on hankala peli ja ensimmäistä peliään pelaava voi tehdä vahingossa hyvinkin hölmöjä siirtoja. Minulle finanssiasiat ovat aina olleet vaikeita ja tässä voiton maksimoinnin taktikoinnissa en todellakaan ole parhaimmillani.

Mikä pelissä oli kivaa: Pelaaminen yhdessä Grandpa Cthulhun kanssa samassa tiimissä. GC avasi peliä selostamalla eri taktiikoita, kuitenkin niin, etteivät kaikki salaisuutemme paljastuneet. Se toi pelaamiseen uutta ulottuvuutta. Taideteokset olivat mielenkiintoisia ja jos olisi ollut aikaa, olisi pelioppaasta voinut lukea enemmänkin kyseisistä taiteilijoista. Pelin suomenkielisen laitoksen tekijät ovat nähneet vaivaa "kotouttaakseen" peliä ja se on aploodien paikka. Taideteoksien tulkitseminen ja houkutteleva kuvailu muille pelaajille oli myös hauska lisä porukassamme. Siitä huolimatta että olin aika pihalla koko ajan, onnistuin silti olemaan mukana tiimimme päätöksenteossa ja päädyimme kakkossijalle.

Summa summarum: Oli kiva kokeilla, mutta not my cup of tea.

Toinen illan peli oli Zooloretto. Siinä pelaaja on eläintarhan omistaja ja tavoitteena on omaan eläintarhaan koota sopiva kokoelma eläimiä. Jokaisella pelaajalla on oma lautansa, missä on kolme eri kokoista aitausta eläimille, talli, ruokakioskeja sekä erikseen pelirahalla ostettava neljäs aitaus. Kuhunkin aitaukseen saa kerätä vaan yhtä eläinlajia, muut eläinlajit päätyvät talliin ja aiheuttavat miinuspisteitä. Tavoitteena on saada siis aitaukset täyteen eläimiä ja minimoida talliin joutuvien eläinten määrä. Kioskeista saa lisäpisteitä ja ne kompensoivat sitä, jos aitaus onkin pelin lopussa vain puolillaan.

Pelin alussa jokainen nostaa vuorotellen väärinpäin olevia eläinlaattoja kuljetuskärryihin. Jokainen pelaaja ottaa sitten yhden kärryn itselleen ja sijoittelee siinä olevat eläimet, kioskit ja/tai rahat omalle laudalleen. Eläimissä on myös erikseen merkittyjä lisääntymiskykyisiä yksilöitä ja jos niistä laittaa uroksen ja naaraan samaan aitaukseen, he saavat pennun joka täyttää siis heti yhden paikan aitauksessa. Rahalla pelaaja voi ostaa itselleen toisen pelaajan tallista eläimiä tai vaihtaa keskenään eläinlajien paikkaa aitauksissaan.

Mikä pelissä oli hankalaa: Taktikointi kuljetuskärryjen suhteen, odottaako kärry täyteen tavaraa vai napatako kärry puolityhjänä mutta paremmin itselle sopivana.

Mikä pelissä oli kivaa:  Oli hauskaa miettiä, mitkä kärrykombinaatiot olisivat itselle parhaita ja samalla pissata toisten muroihin tekemällä mahdollisimman haastavia kombinaatioita. Yhteistyö ostotoimenpiteen muodossa oli kivaa myös ja pentuidea hauska. Oma lauta oli tosi kiva juttu, lauta ja nappulat hyvännäköisiä, kärryt hauskoja ja eläimet söpöjä. Vaikka pelasinkin tällä kertaa yksin, tulin toiselle jaetulle sijalle Grandpa Cthulhun kanssa.

Summa summarum: Peli oli hauska ja mukava, pelaisin toistekin. Ihan niin hyvä se ei kuitenkaan ole, että omaan hyllyyn ostaisin.

Vaihtopelaaja

 Kirjoittanut Grandpa Cthulhu


Modern Art:
Olin tätä pelannut jo pari kertaa aiemmin ja itse pidän kyllä pelistä. Tosin tällä pelikerralla tuntui siltä että aivot ehkä olivat hieman hyydyksissä työpäivän jäljiltä. Oli jotenkin tavallistakin vaikeampaa saada tehtyä valintoja myytävien taulujen ja ostosummien kanssa vaikka yleensä hahmotan tuollaisia asioita aika hyvin.

Auttoi tosin aikalailla omaa hahmottamiskykyä se kun pelasimme Korppisuden kanssa yhdessä joukkueena ja selitin kuinka hahmottaa eri tilanteissa erilaisten huutokauppojen etuja/haittoja. Tai vaikkapa sitä kuinka hahmottaa paljonko sillä hetkellä myynnissä olevan taulun arvo on ja että kuinka paljon siitä kannattaa maksaa.
Lisäksi oli tietenkin hirmuisen kivaa pelata yhdessä joukkueena!

Itse tosiaankin pidän pelistä kyllä, tuo Korppisuden mainitsema lokalisaatio on yksi tekijä ja itse pelimekaniikkakin on sopivan yksinkertainen mutta silti antaa todella paljon varaa taktikoinnille sekä synnyttää paljon jännittäviä "risk versus reward" -tilanteita.

Zooloretto:
Tämä taas oli minullekin täysin uusi tuttavuus mutta mukava sellainen. Vaikka pelin mekaniikka oli taas suhteellisen yksinkertainen niin se toimi kuitenkin todella hyvin ja oli helppo oppia. Siinä kuitenkin oli myös sen verran taktikoinnin varaa että peliä hyvinkin jaksaisi pelata uudestaan eikä se ihan helposti toistaisi itseään.

Lisäksi plussaa vielä virkistävän värikkäästä yleisilmeestä ja muutenkin taiteesta. Myöskin pelin tempo oli mukavan reipas ja omaa vuoroa ei koskaan joutunut kovin pitkään odottelemaan. Senkin ajan sai sitten jännittää että ottaako joku muu sellaisen kärryn jonka itse olisi halunnut tai sabotoi jotain hyvältä vaikuttavaa kärryä.

Itse kyllä tykkäsin jopa sen verran että jos tämän halvalla jostain saisi niin ei se mikään hullumpi lisäys olisi lautapelivalikoimaan. Olisi varmasti sitten ainakin yksi peli joka on helppo opettaa lautapelejä vähemmän pelanneille.