Lokacon 2013 - Talvi yllätti autoilijat!

Nyt jo kolmatta kertaa Jyväskylässä järjestetty pienehkö Lokacon on ollut sen verran mainio tapahtuma, että olemme pyrkineet olemaan joka kerta paikalla. Niinpä siis tänäkin vuonna viikolla 42 suuntanamme oli Jyväskylä. Aiemmista kerroista poiketen tosin tänä vuonna tapahtuma järjestettiin Jyväskylän kirjastossa (sekä iltaohjelmaa Opinkiven saunalla) eikä kirjailjatalolla.

Kuitenkin matkamme Lokaconiin alkoi vähemmän suosiollisissa olosuhteissa. Heräsimme yli puoli tuntia etuajassa siihen että aiemmin viikolla sopimamme autokyyti Jyväskylään ilmoitti jättävänsä ajamisen väliin.

Yöllä nimittäin oli ollut pakkasta sekä tullut jonkin verran lunta ympäri Suomea. Koska hänellä sattui olemaan autossaan alla vielä kesärenkaat, hän ihan ymmärrettävästi koki että olisi liian riskaabelia lähteä ajamaan kohti Keski-Suomea.

Ned ei ylläty talvesta

Jouduimme sitten soittamaan ja herättämään kolmannen matkakumppanimme ilmoittaaksemme hänelle  kyydin peruuntumisesta. Ikävästi tämä sotki ruhtinaallisesti aikataulumme, sillä Tampereelta ei enää siinä vaiheessa mennyt mitään julkisen liikenteen vaihtoehtoa jolla olisimme ehtineet Lokaconiin tapahtuman alkuun mennessä.

Saavuimme lopulta VR:n avustuksella Jyväskylään hieman puoli yhden jälkeen missaten Korppisuden suosikin, Pasi Ilmari Jääskeläisen, haastattelun. Törmäsimme asemalla kolmanteen matkakumppaniimme Pasiin ja suuntasimme yhdessä sen verran reippain askelin Jyväskylän kirjastolle että ehdimme kuuntelemaan Lokaconin toista ohjelmanumeroa.

Ekoscifi

Tampereella tukikohtaansa pitävä osuuskustantamo Osuuskumma oli paikalla kolmen kirjailijansa voimin esittelemässä tänä vuonna ilmestynyttä Huomenna tuulet voimistuvat ekoscifi-antologiaansa. Meille kokoelma oli tuttu jo entuudestaan ja olimme Tampereella yhden keskustelun sen tiimoilta jo nähneetkin. Siitäkin huolimatta ohjelma oli erittäin antoisaa.

Lukemisen arvoista scifiä!

Ohjelman vetämisestä vastasi antologian toinen toimittaja ja myös siinä novellillaan edustettuna ollut Saara Henriksson. Hän kertoi alussa hyvin onnistuneesti hieman Osuuskumman toiminnasta sekä valoitti mielenkiintoisesti kokoelman syntyhistoriaa.

Tämän jälkeen Tarja Sipiläinen luki lyhyen lukunäytteen omasta Puuton maa novellistaan. Lukunäytettä seurasi keskustelua tarinan teemoista ja kertomus siitä kuinka idea tarinaan oli syntynyt työmatkalla.

Seuraavaksi vuorossa oli  JS Meresmaa joka myös luki alkuun pätkän omasta novellistaan Lintukoto. Sen jälkeen avattiin taas sitä kuinka idea tarinaan oli syntynyt. Pääasiassa fantasian kirjoittajana itseään pitävä Meresmaa oli aluksi ajatellut ettei keksisi mitään tarpeeksi scifististä ideaa novelliin, mutta oli sitten lopulta saanut älynväläyksen lehtiartikkelista.

Saara Henriksson ja Tarja Sipiläinen

Hauskin lukunäytteistä oli viimeisenä Saara Henrikssonin lukema pätkä Janne Harjun novellista Niin lähti kaunis päivänsäde. Lopuksi oli vielä perinteiseen tapaan varattu noin kymmenen minuuttia yleisökysymyksillä joista osa olikin oikein hyviä ja synnytti keskustelua.

Rjurik Davidson

Päivän yllättäjä oli meille entuudestaan täysin tuntematon australialainen kirjailija Rjurik Davidson. Osittain se on ehkä ymmärrettävää koska häneltä on vasta ilmestynyt yksi novellikokoelma The Library of Forgotten Books. Nyt hän oli kertomassa keväällä ilmestyvästä Unwrapped Sky romaanistaan.

Kirjallisia vaikutteita

Teos oli valmis jo kolme vuotta sitten mutta julkaisijan kädetyksen vuoksi se tosiaankin ilmestyy vasta kohtapuoliin. Rjurik kertoili alkuun hieman kirjallisista vaikutteistaan jotka vaihtelivat Victor Hugosta M. John Harrisonin kautta H.P. Lovecraftiin ja Robert E. Howardiin. Tätä kautta päästiin siihen että hän ehkä eniten identifoi oman työnsä uuskumma(new weird) -genren edustajaksi.

Tämän jälkeen hän luki näytteen tulevasta kirjastaan ja kiinnostuimme molemmat heti siitä. Sen lisäksi että Rjurik luki todella hyvin, niin kirjan maailma vaikutti mielenkiintoiselta, erilaiselta ja todella hyvin rakennetulta. Lukunäytteen jälkeen Rjurik avasi jonkin verran romaanin maailmaa ja sen päätapahtumapaikkaa Caeli-Amurin kaupunkia. Maailma on mielenkiintoinen yhdistelmä antiikin kreikkaa/roomaa sekä modernimpaa aikakautta ja teknologiaa.

Rjurik lukemassa näytettä romaanistaan

Yksi minun mielenkiintoani paljon kutkuttanut elementti oli maailmassa merkittävässä roolissa olevat filosofi-salamurhaajat. Päivisin he viettävät aikansa kaupungin kahviloissa miettien elämän tarkoitusta ja muita Isoja Kysymyksiä, jakaantuen useampaan eri filosofiseen koulukuntaan. Öisin he sitten vähemmän yllättäen  salamurhaavat porukkaa.

Lopuksi yleisöstä tuli vielä muutamia kysymyksiä pääasiassa juurikin maailmanrakennukseen liittyen, joka tuntui olevan hyvinkin kirjailijan iso vahvuus. Kaiken kaikkiaan ohjelma oli todella hyvä ja Rjurik Davidson mielenkiintoinen uusi kirjailijatuttavuus. Ilmeisesti hän myös asuu Jyväskylässä osan aikaa vuodesta, joten toivotaan että miestä näkyy ensi kesän Finnconissa.

Tulevan amerikkalaisen julkaisun kansi

Joka tapauksessa meillä ainakin tuo Unwrapped Sky meni kyllä tämän ohjelman perusteella ehdottomasti hankintaan kun se ensi huhtikuussa ilmestyy!

Steampunk

Seuraavana oli päivän toinen Osuuskumma-ohjelma, joka käsitteli nyt kovassa huudossa olevaa höyrypunk-genreä. Osuuskummalta on aivan piakkoin ilmestymässä jo heidän toinen novellikokoelmansa aiheesta, tällä kertaa nimellä Steampunk! - Höyryä ja helvetinkoneita. Edellinen Koneita ja korsetteja-kokoelmahan sisälsi muiden hyvien novellien lisäksi myös tämän vuoden Atorox-voittajan, joten jännityksellä odotamme uusinta.

Osuuskummalaisista tällä kertaa lavalla olivat ohjelman vetäjänä toiminut JS Meresmaa sekä kokoelman sisältöä edustamassa kirjailijat Magdalena Hai ja Jani Kangas. Ihan alussa kerrottiin laajemmin Osuuskummasta, sen toiminnasta ja kuinka kirjailijoiden on mahdollista päästä mukaan. Tämän jälkeen pureuduttiin sitten itse aiheeseen.

Meresmaa kertoi, kuinka uutta kokoelmaa tehdessä oltiin haluttu miettiä sitä mitä steampunk-genrenä on. Lopputuloksena päädyttiin siihen että merkittävässä osassa ei ole pelkästään höyry ja rattaat vaan myös punk, kapina, joka voi tulla esille monilla eri tavoilla. Lisäksi oli ihan mielenkiintoista pohdintaa siitä kuinka steampunk voitaisiin vakiinnuttaa pysyväksi genreksi eikä vain hetken trendijutuksi.

Osuuskumman höyrypunkkareita: JS Meresmaa, Magdalena Hai ja Jani Kangas

Seuraavaksi sekä Magdalena Hai että Jani Kangas lukivat näytteet omista novelleistaan, Siivekäs mies Isaac ja Varjo Angelinrovan yllä. He myös taas valottivat omien novelliensa syntyjen taustoja ja samalla puhetta tuli myös siitä kuinka molemmissa on myös hyvin vahvoja naishahmoja.

Mielenkiintoista oli myös se, että Magdalena Hain novelli sijoittui samaan maailmaan kuin edellisessä kokoelmassa ollut novelli sekä hänen nuorille suunnatut Gigi ja Henry -steampunk romaaninsa. Lisäksi Jani Kankaan uusi novelli on ihan suoraa jatkoa myös edellisessä kokoelmassa olleelle hänen novellilleen.

Lopun yleisökysymykset olivat taas mielenkiintoisia ja esille nousi muun muassa rillumapunk-genre. Yksi sen ideoijista, Tuomas Saloranta, kommentoi yleisöstä että alunperin koko juttu oli syntynyt vitsinä, mutta lopulta sitten ilmeisesti oli todettu että siinä voisikin olla jotain potentiaalia. Minusta ajatus yhdistää rillumarei-perinnettä ja punk-kapinaa on niin käsittämätön että sitä on pakko vain tukea!

Ruokatauko ja spatiaalinen siirtymä

Koska käymme sen verran harvoin Jyväskylässä (muutaman kerran vuodessa korkeintaan) niin oikeasti vaihtoehtoja ruokapaikaksi oli vain yksi. Se tietenkin oli Sohwi. Olimme jo nimittäin edellisenä iltana katsoneet ruokalistaa joka oli ihan liian hyvä. Listan kasvisruokavaihtoehdot olivat kaikki nimittäin todella hyvän kuuloisia ja sitten vielä sesonkilista päälle, niin oikeasti oli todella hankala valita.

Itse kuitenkin päädyin sesonkilistalta ottamaan ciabatta burgerin jossa täyte oli metsäsienipaistosta aurinkotomaateillä. Korppisusi valitsi taas listalta vege burgerin jossa oli mm. seitania ja halloumia. Molemmat olivat aivan erinomaisia ja maukkaita, Sohwi ei pettänyt taaskaan.

Ruokaseuraksemme liittynyt Pasi taas valitsi hc pannupizzan ihan vain sen vuoksi että se sisälsi pahishilloa. Vaikka en sitä itse lihaisuuden vuoksi maistanutkaan niin se vaikutti kyllä erittäin runsaalta ja todella juustoisalta (aina plussaa) pannupizzalta. Voi siis olla että hippi pannupizzaa pitää ensi Finnconissa kokeilla.

Pöytäseurueemme kasvoi vielä kun Sohwiin ilmestyi Jyväskylän scifi-mamma Irma Hirsjärvi. Koska Ipa ei ollut muiden menojen vuoksi päässyt Lokaconin kirjasto-osuuteen niin kerroimme miten se oli mennyt. Muutenkin keskustelu syömisen ohessa liikkui aikalailla fandom-asioissa.

Murkinoituamme suuntasimme kulkumme Seminaarinmäelle ja siellä Opinkiven saunalle. Oli onnekasta että olimme törmänneet Ipaan sillä näin ei-paikkakuntalaisena Opinkivelle löytäminen olisi ollut kyllä vähän haastavaa. Näimme kätevästi samalla myös ensi kesän Finnconin uuden sijaintipaikan eli Liikuntakasvatuksen laitoksen.

Tännehän tulee tietysti kaikki!

Paikallisesta oppaastamme huolimatta hetken aikaa jouduimme palloilemaan vielä Opinkivellä, koska alueella oli vielä remonttia ja saunan sisäänkäynti oli hieman piilossa. Ehdimme kuitenkin hyvin paikalle ennen seuraavan ohjelman alkamista. Kauhuksemme tosin huomasimme, että paikalla olevat tuolit olivat samaa mallia kuin mitä viimeksi järjestyssä Tähtivaeltajapäivässä, eli eivät todellakaan mistään mukavimmasta päästä.

One Piece - Japanin suosituin sarjakuva

One Piece-ohjelma oli ihan kelpo yleiskatsaus kyseiseen mangaan. Sarjan perusasetelma sekä maailma esiteltiin pintapuolisesti ja myös päätarinaa valoitettiin hieman. Sarjan hahmoista lähinnä käytiin läpi päähenkilö ja vaikka sivuhahmot mainittiin, niin niitä ei juurikaan syvemmin käsitelty. Tämä sinänsä oli vähän harmi koska kun esiteltiin sarjan kerrontaa, niin ilmeisesti sivuhahmot ovat siinä suhteellisen tärkeässä roolissa.

Mangan tekijä Eiichiro Odan esittelyä

Itse sarjakuvan käsittelyn lisäksi oli myös jonkin verran tietoa One Piecen suosiosta ja myyntiluvuista sekä vertailua sen ja muiden shounen-sarjojen välillä.  Tietoa oli kyllä ihan hyvin esimerkiksi siitä miten myynnit jakautuvat ikäryhmien mukaan, mutta olisin ehkä itse kaivannut vielä vähän syvempää analyysiä sarjan valtavasta suosiosta Japanissa. 

Itse olen joskus kymmenisen vuotta sitten lukenut muutaman ensimmäisen osa sarjasta sekä katsonut pari ensimmäistä jaksoa sen anime-sovitusta, mutta en sille silloin juurikaan lämmennyt. En tiedä oliko ohjelmanpitäjä ihan ensikertalainen mutta tuntui siltä että hän jännitti todella paljon. Se on oikeasti hyvin ymmärrettävää mutta nyt vähän ikävästi teki esityksestä hieman katkonaisen oloisen.

Kokonaisuutena esitys sai kyllä maalattua sarjasta hieman paremman kuvan kuin mitä minulle oli omien kokemuksien perusteella siitä jäänyt, varsinkin koskien sen laajempaa tarinasisältöä joten siinä mielessä se ainakin onnistui hyvin.

Puhetta käsillä tekemisestä

Me emme erityisesti ole käsityöihmisiä joten emme saaneet ihan hirvittävän paljon tästä ohjelmasta irti. Hauskoja amigurumeita sekä kaikenlaisia muita söpöjä otuksia näytettiin kyllä kuvina joka oli ihan viihdyttävää. Myös ihan kivoja Doctor Who -neulejuttuja esiteltiin.

Hauska lohikäärme-amigurumi

Kokonaisuutena tosin tästä jäi ehkä vähän keskeneräinen olo. Ohjelmanpitäjä lähinnä esitteli aihetta käsitteleviä teoksia Amazonista sekä kuvia eri neule- ja muista käsitöistä googlen kuvahaulla. Luulisin että vähän enemmän jäsenneltynä ja ehkä valmiiksi valikoiduilla kuvilla/teoksilla tämä olisi myös näin ei-harrastajalle ollut antoisampi. 

Tietokilpailu

Meillä on nyt todisteita että Jukka Halmeen scifistiset lonkerot ulottuvat Ruotsista saakka Keski-Suomeen. Huolimatta siis siitä, että herra Halme oli samaan aikaan Sweconissa, niin hänen kokoamansa tietokilpailu oli maagisesti/scifistisesti ilmaantunut Jyväskylään.

Tietokilpailun formaatti oli meille tuttu Åconista. Luvassa oli siis hienoja itä-eurooppalaisia elokuvajulisteita genre-elokuvista ja näistä piti tunnistaa mikä elokuva oli kyseessä. Oikeasta arvauksesta vastauksesta sai palkinnoksi suklaata. Tämä tosin tuntui helpommalta kuin Åconin vastaavat, Korppisusi myös muistelisi että aiemmin julisteissa ei olisi ollut tekstejä näkyvillä.

Tai ehkä helppouden tuntu johtui vain siitä että Tampereen edustajistomme tunnisti julisteista useamman!

Salorannan Tuomas lukee

Illan viimeinen virallinen aikataulutettu ohjelma oli URS-liikkeestä tutun Tuomas Salorannan lukuhetki. Hyvin tuottelias herra on viimeisimpänä projektinaan pistänyt pystyyn Kuoriaiskirjat-nimisen pienkustantamon. Kustantamolta on tulossa jossain vaiheessa kokoelma Shimo Suntilan raapaleista.

Keskittynyt lukuhetki

Viime vuonna Shimo julkaisi blogissaan joka ikinen päivä yhden raapaleen ja tämä tuleva kokoelma on ilmeisesti jollain hienolla kaavalla laskettuna koostettu niistä suosituimmista. Tuomas sitten luki omien kirjoituksiensa sijaan valikoituja paloja näistä raapaleista.

Oikein hauskojahan ne olivat, toki useat nojasivat raapaleille aika yleiseen loppukäänteeseen mutta onnistuivat viihdyttämään mainiosti. Lisäksi asiaa auttoi se että herra Saloranta luki ne erittäin hyvin. Luulenpa että tuo kokoelma menee varmaankin meillä hankintalistalle.

Arpajaiset ja kotiinpaluu

Lukutuokion jälkeen oli vajaan tunnin tauko ja osa ihmisistä lähti saunomaan. Me jäimme lähinnä sosialisoimaan ja tekemään sotasuunnitelmaa Korppisuden kanssa arpajaisten varalle. Lokaconin arpajaiset ovat olleet meille hyvin suosiollisia edellisinä kertoina eikä nytkään olleet poikkeus.

Arpajaisten satoa

Emme tietenkään onnistuneet saamaan ihan kaikkea mitä olisimme halunneet, mutta todella hyvän saaliin saimme silti. Ja mikä tärkeintä, yhtään R.A. Salvatorea tai Ajan pyörän X:nettäkymmenettä osaa emme joutuneet Tampereelle kuljettamaan.

Pian arpajaisten jälkeen jouduimmekin poistumaan paikalta sillä viimeinen juna Tampereelle lähti puoli kymmeneltä. Paluumatka sujuikin sitten ihan suunnitelmien mukaan ja oikein hyvässä matkaseurassa.

Kokonaisuutena Lokacon oli taas kerran oikein mainio tapahtuma ja hyvä lopetus tämän vuoden coneiluun. Ensi vuonna kuulemman mukaan Jyväskylän Science Fiction Seura 42 täyttää 25 vuotta ja sitä on tarkoitus ilmeisesti juhlistaa seuraavan Lokaconin yhteydessä.

Kaikki siis merkitsemään viikko 42 ylös itselleen koska varmasti silloinkin paikalle kannattaa tulla! Niin me ainakin teemme.