Ensivaikutelmia: Deus Ex - Human Revolution

Nyt luvassa on tälläistä pikaista päivitystä muiden pidempien juttujen välissä.

Tracon VI-raportti ja Hyvät, Pahat, Rumat 2 -jälkikatsaus jatkuvat kyllä mutta nyt kun kesätyöt loppuivat ja on ollut aikaa hieman pelatakin niin ajattelin jakaa nopeat ensivaikutelmat uudesta Deus Ex: Human Revolution -pelistä.

Kyseessähän on siis esiosa vuonna 2000 julkaistulle suorastaan legendan asemaan nousseelle cyberpunk-teemaiselle Deus Ex toiminta-roolipelille. Alkuperäiselle pelille julkaistiin 2003 jatko-osa Deus Ex: Invisible War mutta se oli hienoinen pettymys muun muassa yksinkertaistetun roolipeli-elementtiensä vuoksi.

Joten miten tällä kertaa on onnistuttu kun alkuperäisten pelien tekijät eivät ole enää mukana vaan kyseessä on kokonaan uusi tekijätiimi ja edellisen osan julkaisustakin on kulunut jo 8 vuotta?

Cyberpunk-kaupunki.

Sen perusteella mitä nyt olen ehtinyt pelaamaan niin sanoisin että aivan perhanan hyvin. Näkee että tekijät eivät ole tyytyneet vain olettamaan että klassikkopelin nimellä voisi ratsastaa vaan ovat oikeasti päättäneet tehdä todella hyvän pelin jonka vaikutteet ovat selkeästi alkuperäisestä Deus Ex-pelistä.

Peli tapahtuu siis kronologisesti 25 vuotta ennen ensimmäisen Deus Ex-pelin tapahtumia ja aikana jolloin ihmisten biomekaaninen augmentointi, eli parantelu, on vasta alkutaipaleella eikä nano-augmentaatiota vielä tunneta. Pelihahmona toimii Adam Jensen joka on entinen SWAT-poliisi ja nykyään toimii augmentaatioihin erikoistuneen Sarif Industries-firman turvallisuuspomona. Vähemmän yllättäen tapahtuu Jotain jonka seurauksena Adam joutuu hieman heikkoon kuntoon ja ainoa tapa pelastaa tämän henki on massiivinen augmentoiminen.

Adam Jensen on viileä tyyppi.

Juonesta on laajemmin hankala näin lyhyen pelaamisen perusteella vielä sanoa mitään tarkempaa analyysia mutta tähän mennessä kirjoitus on ollut mielenkiintoista ja laadukasta. Jo heti alkumetreillä törmäsin tilanteeseen jossa pienillä omilla ratkaisuilla pystyi vaikuttamaan siihen miten peli eteni joka on aina erityisen hienoa. Lisäksi tuntuu että myös sivutehtäviin on nähty vaivaa ja vaihtoehtoisia ratkaisujakin vaikuttaisi olevan useampia. Myös määrällisestikin sivutehtäviä on ainakin näin alussa ollut ihan kiitettävän monta.

Itse olen peliä pelannut suurimmaksi osaksi mahdollisimman stealth ninjana ja vältellen ammuskelutilanteita. Koska pidän sellaisesta pelityylistä niin peli on toiminut siinä todella hyvin. Pelissä on mukavasti kuitenkin vaihtoehtoja jopa varovaiselle varjoissa hiipimiselle kuten erilaisia etenemisreittejä tai lähestymistapoja vihollisten hiljaiseen tainnuttamiseen.

Piilossa ollessa kuvakulma siirtyy kolmanteen persoonaan

Toiminnallisemmasta puolesta en vielä oikein osaa sanoa mitään sillä en ole siihen joutunut turvautumaan, ainakin tuntuu siltä että ihan hillittömästi pelissä tuskin kannattaa ase tanassa säntäillä mihinkään sillä augmentaatioiden kanssakaan Jensen ei mikään superkestävä ole.

Graafisen suunnitelun kannalta peli on kyllä todella hienoa katseltavaa. Pelimoottori ei varsinkaan kasvoanimaation kannalta ole ehkä hienointa mitä on nähty mutta ympäristöt näyttävät aivan mahtavilta. Tekijät ovat nähneet hienosti vaivaa saadakseen ympäristöt tuntumaan todellisilta, kaikkialla on paljon pieniä yksityiskohtia joiden avulla esimerkiksi toimistotilat näyttävät aidoilta. Myös ihan pelillisesti joka puolelta voi löytää kaikkea pientä joka laajentaa pelimaailmaa kuten vaikkapa lyhyitä pätkiä e-kirjoista tai elektronisista sanomalehdistä.

Hienoa kaupunkimaisema konseptitaidetta.

Kuten ehkä näistä kuvistakin voi päätellä niin pelissä on visuaalisesti myös hyvin vahvasti keltainen (tai ehkä kullan värinen) ja musta -teema. Se on havaittavissa oikeastaan jokapuolella, itse pelin käyttöliittymä käyttää sitä ja valaistuksessa se näkyy joka paikassa. Itse kyllä tykkään siitä aika paljon, se on hieman erilainen kun mitä yleensä on nähty ja sopii oikeastan todella hyvin cyberpunk-teemaan.

Kaiken kaikkiaan jo pelkästään sen perusteella mitä olen itse ehtinyt pelaamaan niin uskaltaisin suositella peliä kaikille jotka pitivät alkuperäisestä Deus Ex-pelistä tai jos on muuten roolipelien ystävä. Peli kuitenkin antaa hyvin vaihtoehtoja toiminnalle, niin hiipimisen kuin monissa tapauksissa jopa ihan puhumisenkin kautta.

Kunhan peliä tässä tulee pelattua vielä (paljon) lisää niin ehkä voidaan palata vielä sen pariin laajemman/syvällisemmän jutun parissa.