Ensimmäisenä varmaan onkin hyvä katsastaa juurikin tuo Gears of War 3 josta koko ajatus lähti liikkeelle.
Gears of War 3
Julkaistaan: 20. syyskuuta 2011
Millaisesta pelistä on kyse: Hieman itseironisesti testosteroni-henkinen kolmannen persoonan räiskintäpeli. Tunnettu hyvin ruskeahtavan-harmaasta perusilmeestään, hyvin suositusta verkkomoninpelistä sekä todella toimivista co-op pelimoodeista.
Miksi kiinnostaa: Meidän taloudessamme aiemmatkin Gears-pelit ovat olleet erittäin suosittuja, pelien mainion co-op -kampanjan vuoksi. Eikä tämäkään peli oletettavasti sen suhteen tule pettämään, peliin on lisätty jopa mahdollisuus pelata netissä neljän hengen voimin pelin kampanja läpi.
Vaikka ensimmäinen Gears of War -peli oli juonellisesti todella ohut niin pelisarjan toinen osa onnistui jo laajentamaan huomattavasti sarjan mytologiaa sekä hahmojen taustoja. Joten kun kolmas osa lupaa lopettaa trilogian tarinan ja vastata avoimiin kysymyksiin niin se eittämättä nostaa myös kiinnostusta.
Mikä voi mennä pieleen: Toivottavasti ei mikään, Gears of War 2 oli kuitenkin huomattava parannus ensimmäisestä osasta joten voisi positiivisesti ajatella että kehityssuunta jatkuisi ylöspäin. Potentiaalisia sudenkuoppia kuitenkin tietenkin on.
Koska me pelaamme pelejä pääasiallisesti kampajan emmekä nettipelin vuoksi, niin jos kampanja osoittautuu lättänäksi, esimerkiksi olemalla liian lyhyt tai vaihtelun puutteella, se olisi jo iso ongelma.
Resident Evil: Revival Selection
Julkaistaan: 20. syyskuuta ja 27. syyskuuta 2011 (Resident Evil 4 HD ja Resident Evil: Code Veronica X HD, pelit julkaistaan länsimaissa vain netissä.)
Millaisesta pelistä on kyse: Kyseessä on HD-resoluution remasteroidut versiot vuosina 2000 ja 2005 julkaistuista peleistä, Resident Evil: Code Veronica ja Resident Evil 4. Pelisarjahan on tunnettu koko survival horror -genren popularisoijana.
Kyseessä on sinäänsä mielenkiintoiset julkaisut sillä Code Veronica oli viimeisimpiä pelisarjan perinteisiä osia, eli enemmän puzzle-ratkomista ja vähemmän toimintaa, kun taas Resident Evil 4 oli ensimmäinen huomattavasti toiminnallisempi osa pelisarjaa.
Ikävä kyllä toisin kuin Japanissa niin länsimaissa peleistä ei ole lainkaan levyjulkaisua, jonka kansikuva onkin tuossa ylempänä, vaan ne on mahdollista hankkia ainoastaan Xbox Liven tai Playstation Networkin kautta.
Miksi kiinnostaa: Vaikka olenkin Resident Evil 4:n pelannut aikoinaan GameCubella läpi niin se oli silti sen verran mainio peli että uskon sen olevan yhä varmasti hankkimisen arvoinen. HD-remasteroinnista näin teräpiirtoaikaan siirtymättömälle tuskin on iloa mutta ainakin HD-versiossa on kaikki PS2-version ekstrat joihin ei ole päässyt aiemmin tutustumaan ja toki niitä aina herkullisia achievementteja.
Code Veronica taas onkin yksi niitä Resident Evil-sarjan pelejä joita en ole päässyt lainkaan pelaamaan joten se onkin pääsyy miksi odotan peliä. Vaikka pidänkin todella paljon toiminnallisista Reseistä niin on silti kiva päästä pitkästä aikaa pelaamaan vähän vanhemman tyylistä tutkimiseen ja puzzle-ratkontaan enemmän keskittyvää Resident Eviliä.
Mikä voi mennä pieleen: Resident Evil 4 on pelinä sellainen jonka tiedän olevan hyvä ja josta pidän mutta Code Veronica on siis tuntematon tekijä, voihan olla mahdollista että vanhanaikainen Resident Evil ei enää viehätäkään tai Code Veronicassa on jotain sellaisia pelisuunnitteluratkaisuja jotka ovat minusta huonoja.
Kummankin pelin kohdalla toki HD-remasterointi on aika iso tekijä, ohjattavuus nyt toki on tärkeintä eli toivottavasti se on onnistuttu pitämään mahdollisimman ennallaan. Huolimatta siitä että osa ihmisistä ei pidäkään Resident Evil pelien "tankki"ohjauksesta niin itse siihen on vuosien varrella tottunut niin hyvin että se tavallaan kuuluu asiaan.
Myös HD-remasteroinnissa varmaankin korkeampi resoluutio vaikuttaa aikalailla siihen miltä vanhat tekstuurit näyttävät ja täytyy toivoa että ne on onnistuttu pitämään suhteellisen hyvän näköisinä eivätkä ole aivan käsittämättömäksi mössöksi muuttuneet. Varsinkin Resident Evil 4:ssa oli paljon hienoja yksityiskohtia ympäristöissä jotka ainakin GameCubella olivat varsin näyttäviä.
Dark Souls
Millaisesta pelistä on kyse: Avoimessa synkähkössä fantasiamaailmassa tapahtuva old school -tyylinen toimintaroolipeli. Henkinen seuraaja Demon's Souls -pelille joka on tunnettu todella kovasta vaikeudestaan/haastavuudestaan.
Miksi kiinnostaa: Koska alkuperäinen Demon's Souls julkaistiin vain PS3:lle niin en sitä koskaan ole päässyt kokeilemaan vaikka olen kyllä paljon kehuja lukenut. Peliä kuvailtiin erittäin vaikeaksi jonka vuoksi aloittamiskynnys voi olla korkea, mutta että peli ei kuitenkaan ole missään vaiheessa epäreilu ja jatkuvasta kuolemisesta huolimatta pelissä kehittyy koko ajan paremmaksi. Vähän niinkuin toiminta-roolipelien Ninja Gaiden siis.
Ttunnen perverssiä viehtymystä haastaviin peleihin, kuten vaikkapa Ninja Gaiden jonka jatko-osa tosin kärsi korkeammilla vaikeustasoilla oikeasti halpamaisesta vaikeuttamisesta (kyllä, puhun teistä näkökentän ulkopuolelta räjähtäviä juttuja ampuvat ninjat!). Tämän vuoksi Demon's Souls kiinnosti alunperin ja samasta syystä Dark Souls kiinnostaa myös.
Tietenkin jos peliä on vielä edeltäjäänsä nähden viety avoimempaan suuntaan ja hiottu entisestään niin se on aivan mainiota. Roolipeleissä kuitenkin hyvin tehty avoin maailma tekee siitä aina mielenkiintoisemman kokemuksen, varsinkin jos avoimuus tuo mukanaan seikkailullisia elementtejä kuten vahingossa eksymistä paikkaan joka on täynnä öllimöllejä joille ei vielä edes voi pärjätä.
Mikä voi mennä pieleen: Yleisellä tasolla varmaankin suurin uhka ovat tekniset ongelmat. Vaikka pelin kehittäjällä From Softwarella on muiden pelien kohdalla kokemusta useammalle pelikoneelle kehittämisestä , niin nyt he ovat tekemässä jatko-osaan avointa pelimaailmaa joka on aina haastavaa.
Henkilökohtaisesti taas, kun en ole sitä Demon's Soulsia pelannut ja sen vuoksi en ole aivan varma mitä odottaa, niin voikin osoittautua että en pidä esimerkiksi pelimekaniikasta tai yleisestä toteutuksesta. Tai ehkäpä sitten se pahamaineinen vaikeus osoittautuukin sellaiseksi että minusta se on keinotekoista ja huonosti tehtyä. Toivotaan että näin ei ole.
Batman: Arkham City
Julkaistaan: 21. lokakuuta 2011
Millaisesta pelistä on kyse: Kyseessä on jatko-osa 2009 ilmestyneelle Batman: Arkham Asylum -pelille, joka omasta mielestäni oli ehkä vuoden 2009 paras peli. Se oli muutenkin erittäin harvinainen tapaus, nimittäin hyvä ja alkuperäismateriaalille uskollinen sarjakuvaan perustuva peli.
Peli itsessään on mainio yhdistelmä toimintaa ja varjoissa hiiviskelyä johon on vielä yhdistetty hauskaa vapaaehtoista tekemistä kuten pulmanratkontaa ja muiden salaisuuksien metsästämistä. On äärettömän tyydyttävää varjoista käsin napsia yksitellen Jokerin kätyreitä mitä erilaisin tavoin.
Myös toimintapuoli ja vihollisten kurittaminen on hyvin tyydyttävää. Näennäisesti yksinkertainen yhteen hyökkäysnappiin perustuva taistelusysteemi toi kuitenkin oikean rytmittämisen, vihollisten hyökkäyksiin vastaiskuilla reagoimisen ja väistelyn myötä mukaan hyvin vaihtelua ja myös haastetta.
Miksi kiinnostaa: Kuten sanoin niin Arkham Asylum oli ehdottomasti 2009 vuoden parhaita pelejä, joten jatko-osa jonka pitäisi olla vielä hiotumpi, laajempi ja monipuolisempi sekä avoimempi pelimaailmaltaan niin kiinnostaa ehdottomasti!
Tällä kertaa pelialueena on Arkhamin mielisairaalan sijasta kokonainen Gothamin kaupunginosa joka on muutettu vankilaksi. Varmaankin jotain rajoituksia tietenkin taas on sen suhteen mihin pystyy etenemään mutta jos pelialue on edes osittain niin avoin kuin mitä voi toivoa niin se olisi tietenkin aivan loistavaa.
Myös sivutehtäviä kuten Riddlerin arvoituksia pitäisi olla aikaisempaa enemmän ja monipuolisemmin. Itse pelin päätarinaakin on monipuolistettu ainakin sillä tavoin että osan aikaa pelissä pääsee ohjaamaan myös Catwomania.
Pelissä on aiempaan verrattuna myös paljon laajemmin eri superrikollisia sarjakuvista jotka taistelevat keskenään Arkham Cityn hallinnasta. Tämän vuoksi pelissä on myös vihdoinkin muita perus-vihollisia kuin Jokerin kätyreitä, jokaisella superkonnalla tietenkin oman teemansa mukaiset apurit.
Kaiken kaikkiaan siis oikein lupaavalta vaikuttaa ja odotan tätä kyllä todella suurella innolla.
Mikä voi mennä pieleen: Jos kehittäjä Rocksteady onkin päättänyt haukata liian suuren palan eikä pystykään toteuttamaan visiotaan mitä on mainostanut. Toivottavasti näin ei kuitenkaan ole sillä studio on saanut työstää peliä jo parin vuoden ajan ja toivottavasti tarpeeksi isoilla resursseilla.
Jo Arkham Asylum pelissä löytyi vihjeitä ja jopa salahuone jonka perusteella Arkham Cityn konsepti oli jo ajatuksissa Rocksteadyllä ensimmäistä peliä tehtäessä. Se myös ehkä puhuu sen puolesta että pelin suunnitteluun on nähty oikeasti vaivaa.
Varmaan myös tekniset ongelmat voivat vaivata peliä. Sama asia kuin Dark Souls-pelin kohdalla, eli aikaisempi peli tapahtui paljon rajatummalla alueella joten se oli teknisesti helpompaa toteuttaa mutta nyt kehittäjä on halunnut luoda avoimen pelimaailman joka on aina haastavampaa. Pelin niin kutsuttu piirtoetäisyys (eli se kuinka paljon pelaaja näkee kerralla) on tietenkin huomattavasti isompi avoimen pelimaailman peleissä, tämä taas vaatii paljon enemmän laskentatehoa ja muistia että se näyttäisi yhtä sulavalta kuin aiemmin.
Näistä haasteista huolimatta toivon todella hartaasti että Rocksteadyllä on jaksettu vaivaa hioa peliä viimeiseen saakka eikä missään tapauksessa julkaista edellisen osan menestyksen siivittämänä (ja luoman paineiden vuoksi) keskeneräisenä tai rikkinäisenä.
Metal Gear Solid: HD Collection
Julkaistaan: Mahdollisesti marraskuussa 2011
Millaisesta pelistä on kyse: Kyseinen kokoelma pitää sisällään Playstation 2:lla alunperin julkaistut pelit Metal Gear Solid 2 ( julkaisuvuosi 2001) ja Metal Gear Solid 3 (julkaisuvuosi 2004).
Mukana on myös Playstation Portable -käsikonsolille 2010-vuonna julkaistu Metal Gear Solid: Peace Walker -peli.
MGS2 ja MGS3-peleistä mukana ovat vielä lisämateriaalilla laajennetut Substance ja Subsistance-versiot.
Kyseinen peliosarjahan on hiiviskely-toimintapelien klassikko konsolipuolella ja on myös tunnettu vahvasta juonipainotteisuudestaan, sen tasosta tosin voi pelikohtaisesti olla hieman eri mieltä. Kuitenkin pelimekaniikaltaan ja tunnelmaltaan pelit ovat yleensä olleet mainioita.
Miksi kiinnostaa: Metal Gear Solid 3 on yksi pelisarjan suosikeistani ja se muistuttaakin juoneltaan sekä asetelmaltaan 60-luvun agenttiseikkailua. Ikävä kyllä syystä tai toisesta peli on kuitenkin jäänyt minulta aikoinaan PS2:lla pelaamatta täysin loppuun saakka joten oikeastaan tämä kokoelma voisi olla hyvä motivoiva tekijä myös sen loppuunsaattamiseen.
Metal Gear Solid: Peace Walkeria taas en ole päässyt lainkaan kokeilemaan koska en PSP-konsolia omista. Kuitenkin peli on kiinnostanut eikä vähiten sen vuoksi että siinä on sama päähenkilö kuin MGS3:ssa ja se ilmeisesti myös jossain määrin jatkaan sen tarinaa. Pelimekaanisesti kyseinen peli myös eroaa huomattavasti "normaaleille" konsoleille julkaistuista osistta joten sekin seikka pelissä kiinnostaa.
Mikä voi mennä pieleen: Kuten ehkä voi huomata niin en maininnut kiinnostavien seikkojen joukossa julkaisun kolmatta peliä Metal Gear Solid 2:sta. Syynä tähän on nimittäin se että juonellisesti kyseinen peli on minusta aivan hirvittävää kuraa. Pelimekaanisesti peli on erittäin mainio ja sisälsi ensimmäiseen Metal Gear Solidiin verrattuna hirvittävän määrän uudistuksia sekä parannuksia.
Mutta se juoni. Pelin fanit kuvaavat sitä post-moderniksi mestariteokseksi mutta itse olen hyvin vahvasti erimieltä. Loppupuolella peliä on kyllä vallan mainioita mindscrew-osioita mutta muuten juoni on todella surkea. Mahdollista on että koska kyseessä on alunperin japanilainen peli että käännöksessä on hukkunut punainen lanka eikä asiaa ainakaan auta se että ääninäyttely on päähenkilön osalta aivan kammottavaa.
Eli kyseessä on siis julkaisu jossa on yksi hyvä peli, yksi mahdollisesti hyvä peli ja yksi kammottava peli. Periaatteessa peliajallisesti nuo kaksi hyvää peliä ovat enemmän kuin tarpeeksi ja minun ei koskaan tarvitsisi pelata MGS2:sta mutta koska tunnen niin vahvaa antipatiaa kyseistä peliä kohtaan voi olla vaikea perustella sen ostamista.
Jälleen myös käännösten kohdalla voi olla jotain ongelmia sillä alkuperäiset MGS2 ja MGS3 pelit ovat jo suhteellisen vanhoja ja on vaikea tietää kuinka helppoa niiden peligrafiikka on päivittää HD-resoluutioon. Peace Walkerin kohdalla tilanne voi olla parempi jos grafiikka on luotu koneella alunperin korkeammalle resoluutiolle ja sitten pienenetty PSP:n käytettäväksi.
Resident Evil: Operation Raccoon City
Julkaistaan: talvella 2011/2012
Millaisesta pelistä on kyse: Kyseessä on Resident Evil-pelisarjan spin-off peli. Poiketen kaikista aiemmista osista pelisarjaa niin Operation Raccoon City-peli on kolmannesta persoonasta kuvattu tiimipohjainen räiskintäpeli. Myös poikkeuksellista on se että pelihahmoina toimivat Umbrella -yhtiön erikoisryhmän jäsenet.
Peli tapahtuu ajallisesti Raccoon Cityssä Resident Evil 2 ja Resident Evil 3 -pelien aikana. Ilmeisesti mukana on myös jonkinlaisia vaihtoehtoisia tapahtumaskennaarioita kuten mahdollisuus tappaa Resident Evil 2 ja 4 pelien päähahmo Leon Kennedy.
Miksi kiinnostaa: Vaikka aiemmat spin-off pelit Resident Evil-sarjassa ovat vaihdelleet laadullisesti laidasta laitaan niin silti sarjan fanina niin tämäkin kyllä kiinnostaa. Se että peli ottaa hieman erilaisen lähestymistavan ja esittää asiat Umbrella-yhtiön näkökulmasta tekee siitä myös hieman kiinnostavamman.
Vaikka Raccoon Cityn tapahtumia onkin käyty läpi jo useammassa pelissä niin tuo kerrontaratkaisu voi tuoda siihen taas uutta puhtia. Sekin että pelissä on mukana myös "mitä jos"-vaihtoehtoja tekee mahdolliseksi sen että kaikesta huolimatta ei voi olla aivan varma mitä tulee tarinallisesti tapahtumaan.
Toivottavasti myös tuo ryhmä-lähestyminen tarkoittaa sitä että pelissä on co-op mahdollisuus mukana, juurikin jaetulla ruudulla. Se ainakin meidän perheessä nosti Resident Evil 5:n suosikkipelien joukkoon.
Mikä voi mennä pieleen: Aika paljonkin. Kehittäjänä pelissä ei toimi Capcom itse vaan kanadalainen pelistudio Slant Six Games joka ei ole aiemmin julkaissut muuta kuin muutaman osan Sonyn SOCOM-pelisarjaa. Nekin ovat olleet kyseisen pelisarjan kriitikoitten mielestä heikoimpia osia.
Kyseinen pelisarja tosin on juurikin ryhmäpohjaista toimintaa joten periaateessa on mahdollista että kehittäjät ovat ottaneet opiksi virheistään SOCOM-pelisarjan kohdalla ja onnistuvat soveltamaan oppejaan Operation Raccoon Cityn kanssa.
Pelistä ei myöskään ole aivan hirveästi vielä tihkunut yksityiskohtia tai oikeastaan hirveästi tietoa ylipäätänsä, joka voi pahimmassa tapauksessa kertoa siitä että Capcom kokee sen olevan sellaisessa kunnossa ettei sitä kehtaa erityisemmin esitellä pelilehdistölle.
Toki se että kyseessä on pääasiassa survival horror-tyyppisistä peleistään tunnettu pelisarja ja tämä kyseinen peli taas on ilmeisesti puhdasta toimintaa voi luoda liian suuren temaattisen eron aiempien osien ja tämän välille, niin että on vaikea enää tunnistaa niitä kuuluvaksi samaan pelisarjaan. Eli hukataan se kaikista olennaisin osa siitä mikä tekee Resident Evilistä juuri Resident Evilin.
Toki joku voi väittää näin jo käyneen joko Resident Evil 4:n tai viimeistään Resident Evil 5:n kohdalla, mistä itse kyllä olen erimieltä mutta se taas toisaalta on ihan toinen aihe.
The Witcher 2 (Xbox 360 versio)
Julkaistaan: alkuvuodesta 2012
Millaisesta pelistä on kyse: Puolalaisen Andrzej Sapkowskin samannimiseen dark fantasy-henkiseen kirjasarjaan perustuva roolipeli. Vahva tarinankerronta, aikuiset teemat sekä pelin haastavuus ovat yksi pelisarjan tunnettuja ominaisuuksia.
Pelisarjan ensimmäinen osa on julkaistu vain PC:llä ja toinenkin osa on jo julkaistu 2011 toukokuussa mutta siitä on luvattu myös Xbox 360 -versio joskus 2012 vuoden ensimmäisellä neljänneksellä.
Miksi kiinnostaa: Pelisarja on kiinnostanut jo ensimmäisestä osasta lähtien mutta koska oma tietokone ei todennäköisesti jaksaisi pyörittää ensimmäistä Witcher-peliä niin tämän jatko-osan kohdalla siitä on edes turha haaveilla. Siksi olikin erittäin riemastuttavaa kuulla että pelistä julkaistaisiin myös Xbox 360 -versio.
Pelien (ja varmasti myös alkuperäisen lähdemateriaalin) maailma on kaiken lukemani perusteella erittäin mielenkiintoinen ja synkempiin fantasiamaailmoihin sijoittuvia pelejä ei nyt myöskään liikaa ole. Jälleen myös pelisarjan paljon puhuttu haastavuus kiinnostaa itsessään, sillä sitäkin on kehuttu reiluksi ja sellaiseksi joka kannustaa oppimaan eikä vain rankaise virheistä.
Mikä voi mennä pieleen: Itse The Witcher 2 -peli on jo PC-versiossaan saanut enimmäkseen kehuja joten voisi olettaa että jos pelin kehittäjä CD Projekt ei sitä liiemmin muuta niin se on mainio.
Ongelmaksi tosin voi muodostua se että kyseinen studio ei ole aiemmin julkaissut yhtään konsolipeliä joten on vaikea tietää kuinka hyvin he onnistuvat siirtämään saman pelikokemuksen konsoleille. Graafisesti varmasti joudutaan tekemään kompromisseja, sitä on turha epäillä ja sen kanssa pystyy todennäköisesti elämään jos peli ei kärsi jostain täysin hirvittävistä grafiikkabugeista tai ongelmista.
Vielä tärkeämpää on kuitenkin se että ohjattavuus täytyy onnistuneesti sovittaa hiiri/näppäimistö-yhdistelmästä peliohjaimelle jossa on vain hyvin rajattu määrä nappeja ja joka ei kuitenkaan pysty niin suureen tarkkuuteen sekä nopeuteen kuin hiiri.
Tietenkin vaarana on myös se että kehittäjät päättävätkin laiskotella eivätkä siirrä koko pelin sisältöä konsoliversioon vaan yksinkertaistavat ja karsivat sitä, olettaen että konsoliyleisö ei välttämättä ymmärtäisi kaikkea mikä voi olla monimutkaisempaa tai vaikeampaa.
Mass Effect 3
Julkaistaan: 6. maaliskuuta 2012
Millaisesta pelistä on kyse: Kyseessä on Biowaren erinomaisen toimintaroolipeli -sarjan kolmas osa. Kyseinen pelisarja on osasta toiseen vaihdellut painotustaan roolipelin ja toiminnan suhteen mutta tarinankerronta sekä valintojen merkitys on aina ollut isossa roolissa.
Pelisarjassa juuri tuo tarinaan vaikuttaminen valintojen kautta on ollut tärkeä seikka omalla kohdalla siitä pitämiseen. Ensimmäisessä pelissä oli muutamia isoja valintoja, sekä pienempiäkin, jotka vaikuttivat toiseen peliin ja voi olettaa että kolmas osa jatkaa samaa rataa.
Ensmmäinen osa oli huomattavasti enemmän roolipeli-painotteinen sekä sisälsi paljon vapaata liikkumista ympäristössä ja sen tutkimista. Myös inventaarion käyttö sekä sitä kautta aseiden sekä varusteiden muokkaaminen oli tärkeässä roolissa.
Sarjan toinen osa taas riisui lähes kaikki perinteiset roolipeli-elementit pois. Pelistä puuttui kokonaan inventaario, liikkumista oli rajoitettu eikä enää planeetoilla pystynyt vapaasti vierailemaan. Myös hahmojen statistiikka ja kyvyt olivat muutettu käytännössä vain taisteluun vaikuttaviksi taidoiksi.
Miksi kiinnostaa: Vaikka tuo äskeinen kuvaus Mass Effect 2-pelistä kuulosti ehkä roolipeleistä kiinnostuneelle todella pahalta niin siitä huolimatta pelissä oli hyvin vahvasti mukana roolipeli-elementtejä eikä vähiten tarinankerronnan sekä siihen vaikuttamisen kautta. Eli aivan vallan mainio peli on kyseessä.
Siitä huolimatta toivon että kolmasosa toisi takaisin edes osan ensimmäisessä Mass Effectissä-nähdyistä perinteisistä tietokoneroolipeli-elementeistä. Bioware on tätä kyllä hieman lupaillutkin joten se herättää toivoa.
Ehkä kuitenkin isoin kiinnostuksen syy tähän peliin on tarina. Juuri se kuinka ensimmäisen ja toisen pelin valinnat vaikuttavat kolmannessa pelissä ja miten minun päähahmo Shepardin käy.
Mikä voi mennä pieleen: Ehkä pahin pelko omalla kohdalla on se että pelisarja siirtyy täysin toiminnan puolelle. Vaikka varmasti tarinan vuoksi tulen pelin hankkimaan niin se että siitä olisi tehty vain keskustelujen siivittämää räiskintää olisi minulle suuri pettymys.
Varmaan myös aina on se pelko että tarina ei onnistukaan olemaan niin hyvä ja mukaansatempaava kuin aiemmissa osissa mutta voisi toivoa että sarjan päätösosaan olisi kaikilla osa-alueilla päätetty oikeasti panostaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti