Spefi-lukuhaaste: kirja, jonka kirjailija on ollut Åconissa kunniavieraana - Sorcerer to the Crown

Sorcerer to the Crown on malesialaisen Zen Chon ensimmäinen romaani. Hän asuu Lontoossa ja oli Åconin kunniavieras vuonna 2016.

Sorcerer to the Crown on ns. Regency -fantasiaa, eli se sijoittuu Regency -ajan (laajasti ajateltuna 1700 -luvun lopusta 1800 -luvun alkupuolelle) Englantiin. Pääosassa on Zacharias Wythe, Lontoon uusi kuninkaallinen velho. Hänen asemansa on tosin hyvin epävarma monestakin eri syystä: hän on ainoa tummaihoinen velho Lontoossa, hänellä ei jostain syystä ole familiar-eläintä, edellinen kuninkaallinen velho on kuollut epämääräisissä olosuhteissa ja Englannin magia on viime aikoina heikentynyt tuntemattomasta syystä.

Tutkiessaan magian heikentymistä maaseudulla, Zacharias tutustuu kirjan toiseen päähenkilöön eli Prunella Gentlemaniin. Hän työskentelee aputyttönä vain tytöille tarkoitetussa magiakoulussa, jossa hän on itsekin opiskellut. Koulussa tyttöjä ja naisia opetetaan hillitsemään ja piilottamaan maagiset kykynsä, sillä eihän nyt naisen ole soveliasta magiaa käyttää. Se taito on varattu kokonaan miehille. Prunella kuitenkin sotkeutuu Zachariaan tutkimuksiin ja päätyy hänen mukanaan Lontooseen, joissa molempien kykyjä tarvitaan ongelmien selvittämiseen. Zachariasta ja Prunellaa yhdistää magiataitojen lisäksi myös ihonväri ja jo menehtyneet vanhemmat.

Kirja on miellyttävää ja nopeaa luettavaa, juoni soljuu letkeästi eteenpäin ja koko ajan tapahtuu jotain. Magian luonne ja maailmanrakennus yleisestikin on mielenkiintoista, siitä olisi lukenut mielellään lisääkin. Vaikka tarina tuntuu tunnelmaltaan keveältä, käsitellään siinä kuitenkin myös muun muassa rasismia, ennakkoluuloja, lasten ja vanhempien suhdetta, seksismiä ja kolonialismia. Edellinen kuninkaallinen velho on samalla myös Zachariaan ottoisä, joka toi pojan mukanaan Afrikasta samaan aikaan, kun pojan vanhemmat myytiin orjiksi. Tätä ongelmallista suhdetta tutkitaan jonkin verran kirjan kuluessa, samaten muiden velhojen rasistisia asenteita.

Vakavien teemojen ja lennokkaan juonen lisäksi kirjasta löytyy myös ripaus romantiikkaa. Mutta kuten Regency -ajan tapa (ja siitä kertovien romaanien) tuntuu olevan, tunteiden kasvaminen pidetään piilossa toiselta osapuolelta ja osaksi myös lukijalta. Tämä johtaa siihen, että romanssi tuntuu kovin äkkinäiseltä ja ehkä vähän pakolliselta kuviolta. Sen käsittelyn olisi voinut ihan hyvin jättää jatko-osaan.

Jatkoa kirja on saamassa vuonna 2019 ja odotan sitä jo malttamattomana. Kaikenkaikkiaan Sorcerer to the Crown on viihdyttävää fantasiaa, jossa on keijuja, lohikäärmeitä, velhoja ja taustalla yhteiskuntakritiikkiä. What's not to like!

Muualla kirjasta on kirjoittanut suomeksi Sari (joka osallistuu myös spefi -haasteeseen, kannattaa käydä lukemassa).

Haasteen muut kohdat löytyvät täältä.