Finncon-Animecon 2011: Fail and Learning in Turku - osa 1

Lauantaipäivä

Jotta näistä yksityiskohtaisimmista con-raporteista ei tulisi aivan romaanipituisia niin päätimme että parasta lienee jakaa ne useampaan osaan. Samalla myös meille jää toki hieman enemmän aikaa hioa niistä Parhaimmat Reportaasit Ikinä™

Aloitetaan nyt sitten tarkentamalla hieman niitä ongelmia mihin aiemmassa tekstissä viittasin. Toki oli odotettavaa että pientä säätöä esiintyisi conissa, se nyt vaan kuuluu asiaan mutta tänä vuonna tuntui että järjestäjät olivat joidenkin asioiden suhteen aivan hukassa. Se olisi ymmärrettävää jos kyseessä olisi ensimmäistä kertaa järjestettävä tapahtuma ja järjestäjäporukalla ei olisi mitään kontakteja kokeneempiin järjestäjiin mutta näinhän nyt ei tietenkään ollut. Käsittääkseni Finncon-yhdistys ry:n yksi tarkoituksista olisi juurikin tämän osaamisen jakaminen joka vuoden conitealle mutta en tiedä eikö apua ole osattu/älytty kysyä ajoissa vai onko vain ajateltu että ihan hyvä siitä tulee vasemmallakin kädellä tehtynä. Ei näin.

Infotiski osoittautui ainakin osittain nimensä mukaiseksi. Kun yritimme selvittää järjestetäänkö Pelaajien virtuaalimaailmat-esitelmää jossain uudella esittäjällä kun alkuperäinen pitäjä oli sairastunut, niin infotiskiltä sai kolmea hieman erilaista ja keskenään ristiriidassa olevaa tietoa siitä missä ohjelma pidetään, vai pidetäänkö sitä lainkaan ja kenen toimesta. Ilmeisesti kukaan ei ollut kokenut tarpeelliseksi informoida infotiskiä tästä suhteellisen tärkeästä tiedosta. Tuntui että järjestäjillä oli sellainen oletus että infotiskillä töissä olevat vänkärit saisivat tarvittavat tiedon ohjelmamuutoksista ja muista tärkeistä asioista telepaattisesti eivätkä siis vaivautuneet esimerkiksi ohjeistamaan ja kertomaan näistä. Asia selvisi kuitenkin meille lopulta kun Korppisusi soitti alkuperäiselle pitäjälle ja varmisti ettei tämä ollut ainakaan jakanut omia luentomuistiinpanoja kenenkään kanssa eikä näin ollen kukaan muu ainakaan samaa luentoa olisi pitämässä.

Muutenkin tuntui että ohjelman suhteen oli tavattoman paljon säätöä.Vaikka on tottunut siihen että harvoin ne ohjelmalehtisen tiedot aivan ajantasalla ovat niin tuntuu että näin massiivista kädettämistä ei ohjelmamuutosten kanssa ole Finncon-Animeconeissa nähty vuosiin. Varsinkin koska sitä ajantasalla olevaan informaatiota oli kohtuuttoman hankalaa saada käsiinsä, paitsi jos halusi käydä juoksemassa joka ohjelman välissä infotiskillä ja kuten aiemmin kerroin sielläkään ei aina oltu kaikkea tietoa saatu.

Monta lähes hyödytöntä vaihtoehtoa.

Kukaan ei ollut myöskään kokenut aiheelliseksi päivittää edes nettiin ajantasalle ohjelmakarttoihin informaatiota muutoksista eikä niistä muutenkaan selkeästi ollut missään muuallakaan informoitu, esimerkiksi Twitterissä joka kuitenkin olisi juuri tälläiseen omiaan. Ilmeisesti lähimpänä lopullisia aikatauluja oleva tieto löytyi kuitenkin nettisivuilta mutta todella epäkäytännöllisesti vain tekstimuodossa ja koska se oli ristiriidassa sekä nettisivuilta löytyvän ohjelmakartan että ohjelmakalenterin kanssa eikä ollut erikseen missään mainittu sen olevan ajantasaista niin tätäkään ei voinut mitenkään tietää.

Tästä eteenpäin Korppisusi saakin jatkaa avautumista ja kertoa myös tarkemmin kahdesta ensimmäisestä näkemästämme ohjelmanumerosta.

Kirjoittanut Korppisusi

Pahoittelen jo etukäteen tätä avautumisen määrää. Ymmärrän kyllä itsekin conia (ja isoja livepelejä) tehneenä, että kaikki ei vaan mene aina putkeen, mutta tässä conissa oli vain niin kaikki virheen ainekset. Tuntuu siltä, että pääjärjestäjän oli revettävä ihan liian moneen paikkaan, vaikka oikeastaan pääjärjestäjän tehtävä olisi delegoida ja johtaa.

Mehän siis saavuimme Turkuun vasta lauantai aamupäivällä, koska Grandpa Cthulhulla oli töitä perjantaina emmekä siis päässeet lähtemään silloin. Se kyllä harmitti, sillä perjantaina olisi ollut useampi ohjelmanumero, mikä olisi meitä kiinnostanut. Mutta koska junalippu sekä hotellihuone piti varata ja maksaa kuukautta aiemmin, suunnitelmia ei voinutkaan enää muuttaa siinä vaiheessa, kun ohjelma julkistettiin. Vaikka parina viime vuotena perjantain ohjelmatarjontaa on selvästi lisätty, on se kuitenkin päässääntöisesti keskittynyt tutkijatapaamisiin ja kirjoittamiseen akateemisella otteella. Nyt kuitenkin ohjelmaa oli vieläkin enemmän ja siellä oli myös paljon sarjakuviin liittyviä luentoja.

Toivoisinkin kovasti, että jos tämä linja jatkuu tulevaisuudessa, ohjelmavastaava ilmoittaisi jo vähintään paria kuukautta aiemmin, että "hei, meillä on suunnitteilla oikeastaan aika paljon ohjelmaa perjantaiksi, muillekin kuin tutkijoille ja kirjoittajille. Kannataa tulla jo perjantaina!" Samaan syssyyn voin heittää ilmoille idean, joka tuli iltabilejatkojen keskusteluissa ilmi: myös ulkomaisia vieraita kannattaa ajatella jo useaa kuukautta aiemmin, sillä heidänkin pitää varata matkat ja hotellit todella hyvissä ajoin. Näin siis englanninkielinen synopsis siitä, millaista ohjelmaa on suunnitelmissa, auttaisi heitäkin paljon. Siis ennen kuin varsinaiset ohjelmakartat julkaistaan.

Ainakin se oli painettu kivalle paperille...

Sitten vielä muutama sana ohjelmaoppaasta. En ymmärrä lainkaan, miksi ohjelmanumerot oli listattu siihen aakkosjärjestykseen? Miksi pitää lähteä korjaamaan jotain joka ei ole rikki? Aikaisemmista ohjelmalehtisistä voi ottaa mallia ja rakenteeksi on hyväksi havaittu se, että ohjelmanumerot listataan päivän ja kellonajan mukaan. Näin on helppo nopeasti vilkaista, mitkä ohjelmat menevät päällekkäin ja mihin tästä nyt suunnistaisi. Aakkosjärjestys oli erittäin epäselvä ja työläs sekä aikaavievä luettava. Tosin kansikuvat olivat hyvännäköisiä.

Ja vinkkinä ihan kaikille conintekijöille: alunperin Traconiin koodattu ohjelmakarttapohja on ihan oikeasti todella todella hyvä, sitä kannattaa kysyä käyttöön! Sivuilla ei tarvita kolmea eri karttanäkymää, vaan se yksi riittää! Mutta, jos nyt pääsisin vihdoinkin niihin ohjelmanumeroihin, jotka olivat parasta antia conissa.

Finnish science fiction, fantasy and comic books.

Asiantuntijapanelistit

Jo siis heti saapumisemme jälkeen verenpaine alkoi nousta, sillä saimme ravata edestakaisin etsiessämme ohjelmanumeron salia. Onnistuimme kuitenkin löytämään itsemme oikeasta ajasta ja paikasta, kuten loppujen lopuksi aika moni muukin. Itse paneelin aihe, suomalaisen spefin vienti ja kääntäminen ulkomaisille markkinoille, oli mielenkiintoinen mutta kovin vilkasta keskustelua siitä ei oikein panelistien kesken syntynyt. Paneelin vetäjä kirjallisuusagentti Maria Säntti ei oikein saanut otetta hommaan ja vähän harmitti kyllä hänen hiljainen äänensä ja hieman ehkä ontuva ääntämisensä. Toisaalta, paneeli oli vaihtunut suomenkielestä englanninkieleen ilmeisesti suhteellisen pienellä varoitusajalla. Myöskin jotkut paneelinvetäjän kysymyksistä olivat panelistien mielestä hieman liian yleistäviä tai liian aiheen vierestä.

Parasta antia oli kääntäjä Owen F. Witesmanin puheenvuorot ja hänen ääntään sekä ääntämistä oli ilo kuunnella. Hän suurimmaksi osaksi äänessä olikin ja kertoi mielenkiintoisia asioita. Esimerkiksi se oli hauska tietää, että Amerikassa spefi ei ole marginaalikirjallisuuden asemassa, vaan esimerkiksi hänen vanhempansa, tätinsä ja ystävänsä lukevat spefiä. Tällä hetkellä hänellä oli työn alla Sarasvatin Hiekkaa- kirjan kääntäminen englanniksi (joka myöhemmin käännetään siitä sitten hindiksi) ja näyte Pasi Ilmari Jääskeläisen Harjukaupungin Salakäytävistä.

Jostain oudosta syystä paneeli oli tosiaan vaihtanut paikkaa ja siitä syystä hieman aikaakin ja oli 15 minuuttia alkuperäistä suunnitelmaa lyhyempi. Tämä oli todella harmillista, sillä se johti siihen, että sarjakuvista ei ehditty keskustella lainkaan. Näin ollen paneelissa istunut Toni Jerman oli suurimmaksi osaksi tuppisuuna sillä hänen ehkä omimpaan mielenkiinnon aiheeseen ei päästy. Meistä olisi ollut todella mielenkiintoista kuulla asiasta, sillä emme siitä juuri mitään tiedä. Onko esim. Petri Hiltusen teoksia käännetty ja mille kielelle?


Bimbopaneeli

Bimbopanelistit koolla

Miksi, oi miksi tämä "Finnconin FFFight" oli taas tungettu aivan liian pieneen saliin? Myönnetään, Tampereella 2008 tehtiin sama moka, mutta sen jälkeen on ollut jo kaksi conia ja Bimboilusta on muodostunut jo käsite. Samaan aikaan rakennuksen isoimmassa salissa oli ilmeisesti Markku Soikkelin esitelmä Maailmanloppu suodattaa rihkamasta myyttejä, joka oli varmasti mielenkiintoinen (olisin mennyt itsekin sitä katsomaan ilman bimboja) mutta olisi myös varmaankin mahtunut pienempään saliin. Mitä hittoa? Ja mitä hittoa 2: Miksi ihmeessä kunniavieraan Richard Morganin kunniavieraspuhe oli laitettu samaan aikaan bimbojen kanssa? Kunniavieraita pitää aina kohdella erityisen hyvin ja varmistaa, että mahdollisimman moni saapuu paikalle heitä kuuntelemaan. Minäkin olisin ollut kuuntelemassa, mutta bimbot! Mitä järkeä on laittaa yhden kunniavieraan puhe samaan aikaan kuin Finnconin suosituin viihdeohjelmanumero? Gnääh!


Bimbopaneeli alkoi sopivan bimboisasti tekniikkasäädöllä, sillä salin isojen ikkunoitten verhot toimivatkin sähköllä eikä niitä saanut suljettua käsin. Kun verhot olivat tiukasti kiinni, paneeli pääsi kuitenkin alkamaan jopa ajoissa. Aiheena tällä kertaa olivat miesten syrjäseudut eli herkkusauvat sekä bebat sarjakuvissa ja vähän muissakin. Kuvamateriaalia oli runsaasti ja mukana olivat tietysti bimbojen ikisuosikit Batman & Robin sekä Kirk.

Virkistävänä lisänä osansa näyttivät vain muutamia mainitakseni Teräsmies, Spiderman, Wolverine, Mustanaamio, Hulk, Kapteeni Amerikka ja yllättävänä lisänä David Bowie. Tuttuun bimbotyyliin yksi kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa, joten se sanallinen anti jäi hieman hajanaiseksi ja koostui lähinnä uusien synonyymien etsiskelylle mukana olleesta taskusynonyymisanakirjasta. Mutta se ei menoa haitannut, sillä yleisö oli hyvinkin otollinen ja ulvoi naurusta.

Suurin osa kuvien materiaalista oli tiukkojen pöksyjen piiloissa, mutta mukaan oli eksynyt muutama kuva, jotka oli hyvin osuvasti otsikoitu: my eyes, my eyes! Niistä ei sen enempää. Itselleni jäivät eniten mieleen kuvat, joissa oli mietitty, miltä miespuoliset sankarit näyttäisivät, jos heidän vaatteensa olisi piirretty samoin tavoin kuin naispuolisten sankareiden sekä kuva Kapteeni Amerikka sarjakuvasta, jonka piirtäjällä oli ollut tylsää ja tämä väärä versio olikin päätynyt painoon.

Paneelin alussa pöydille oli jaettu mystisiä värillisiä papereita ja niiden tarkoitus selvisi siksi, mitä ajattelinkin: kyseessä oli äänestys. Olin ajatellut että olisimme äänestäneet parhaimman näköisestä ilotikusta, mutta asia paljastuikin joksikin vähän muuksi. Stan Leeltä oli joskus kysytty, että kumman menopeli on parempi: Mister Fantasticin vaiko the Thingin. Edellämainitun etu on se, että hän pystyy venymään loputtomasti, jälkimmäisen etu on se, että on kova kuin kivi. Stan oli itse sitä mieltä, että kisan voittaisi the Thing. Tämä paljastettiin vasta äänestyksen jälkeen sillä bimbot halusivat todistaa, että Stan on väärässä ja suurin osa yleisöstä (me mukaanlukien) äänestivät sinisen värisellä paperilla herra fantastista. Bimbot ottivat kuvia todisteeksi ja ovat lähettämässä ne ilmeisesti herra Leelle. Jäämme odottelemaan, mitä siitä seuraa.