Do Not Want: Before Watchmen

Pakkohan tätä älyttömyyttä oli kommentoida.

Nykyään on muodostunut aikalailla perinteeksi että joka vuosi, useimmiten kesällä, kumpikin jenkkien isoimmista sarjakuvakustantajista julkaisee jonkinlaisen tapahtumasarjakuvan (ns. crossover event). Pääasiallisesti viime vuosina tapahtumasarjakuvat ovat olleet supersankarigenren vakiotavaraa.

Tapahtumasarjakuvassa kyse on useassa eri lehdessä julkaistavasta tarinakokonaisuudesta joka kostuu usein minisarjana julkaistavasta päätarinasta mutta tarinaa käsitteleviä ja siihen liittyviä osia julkaistaan myös muissa kustantajan lehdissä. Esimerkiksi sankarien omissa kuukausittaisissa lehdissä ilmestyy lehden hahmon näkökulmasta tarinaa kommentoivia tai valoittavia tarinoita samaan aikaan pääsarjan kanssa. Usein ne myös kytkeytyvät jotenkin johonkin aiemmin ilmestyneeseen toiseen tapahtumasarjakuvaan.

Tarkoituksenahan on yksinkertaisesti lisätä sarjakuvien myyntiä ja yrittää herättää myös median huomio ilmaisen mainostuksen toivossa sekä saada takaisin mahdollisesti sarjakuvien lukemisen lopettaneet.

Tämän kuun alussa DC Comics ilmoitti että heidän tämän vuoden iso tapahtumasarjakuva tulisi olemaan nimeltään Before Watchmen ja se tulisi koostumaan seitsemästä eri lehdessä jota jokaista julkaistaisiin 4-6 numeroa. Kyseessä olisi esi-osa Alan Mooren ja Dave Gibbonsin erinomaiselle Watchmenille (joka on julkaistu suomeksi nimellä Vartijat) mutta täysin eri tekijöiden toimesta.

Mikä tässä sitten mättää? Miksi kyseessä on allekirjoittaneenkin mielestä yksinkertaisesti tyhmä ja huono idea?

Yksi hyvä syy on alkuperäisen Watchmenin kirjoittajan Alan Mooren suhtautuminen asiaan. DC on nimittäin yrittänyt vuosien varrella saada Mooren itse tekemään jatkoa jossain muodossa teokselleen tai antamaan edes siunauksensa että joku muu voisi tehdä sen. Moore on kieltäytynyt vaikka tarjolla on ilmeisesti ollut paljon rahaa.

Nyt DC julkistaessa tämän projektin, kysyttiin Moorelta syytä aiempaan kieltäytymiseen ja siihen miltä tuntuu että DC joka tapauksessa on päättänyt tehdä esi-osan. Moore vastasi seuraavasti:

“I don’t want money. What I want is for this not to happen.” 

Moore ei myöskään säästellyt muuta kritiikkiä Before Watchmenin suhteen.  

“Completely shameless.” oli hänen yleinen kuvauksensa koko projektista.

Ja Mooren mukaan projekti myös heikentää argumenttiä sarjakuvien kirjallisen arvon suhteen:  
“As far as I know, there weren’t that many prequels or sequels to ‘Moby-Dick.’ ” 

Miksi sitten Moore kuulostaa näin negatiiviselta ja miksei hänen mielipiteellä ole väliä siitä huolimatta että hän on toinen sarjan originaaleista luojista? Jotta ymmärretään syyt tähän niin täytyy hieman valoittaa Mooren ja DC:n välisiä suhteita sekä Watchmenin tekohetkellä vallinnutta sarjakuvateollisuuden tilaa.

Vielä 1980-luvun alkupuolellakin amerikkalainen sarjakuvateollisuus ei käytännössä julkaissut kokoelmia minisarjoista, säännöllisesti kuukausittain ilmestyvistä lehdistä puhumattakaan. Syynä tähän oli lähinnä se että kysyntää ei juurikaan ollut vaan sarjakuvat nähtiin lähinnä kertakäyttöisinä ja niitä keräsivät lähinnä harrastajat. Tilanne muuttui yllättäen nopeassa tahdissa ja yleisesti ottaen muutoksen aloittavina voimina pidettiin kahta sarjakuvaa. Frank Millerin teosta Batman: The Dark Knight Returns (suomeksi Yön Ritari) ja tietenkin Watchmeniä. Ne koettiin sarjakuvaharrastajapiirien ulkopuolellakin merkittäviksi teoksiksi ja nähtiin että ne nostivat sarjakuvien huomiota kirjallisessa mielessä.

Koska muutos oli täysin odottamaton niin se vaikutti hyvin vahvasti sarjakuvakustantamoiden julkaisupolitiikkaan ja sitä kautta myös heidän tekemiin sopimuksiin sarjakuvan tekijöiden kanssa. Ainakin DC:llä oli tuolloin käytäntönä etteivät he julkaise sarjakuvia joiden oikeuksia eivät omista. Joten Alan Moore suostui tekohetkellä oikeastaan oikein hyvältä vaikuttaneeseen sopimukseen jonka mukaan Watchmenin oikeudet siirtyisivät takaisin hänelle ja Gibbonssille vuoden kuluttua siitä kun DC olisi lopettanut sarjasta painosten ottamisen.

Tämän lisäksi Moore teki myös samanlaisen sopimuksen koskien V for Vendettaa (suomeksi V niin kuin Verikosto) jonka hän oli aloittanut yhdessä David Lloydin kanssa Warrior-nimistä brittijulkaisua varten. Kyseinen lehti oli kuitenkin jouduttu lopettamaan ennenkuin sarja oli saatu julkaistua loppuun ja DC oli ilmaissut halunsa alkaa julkaisemaan sarjaa alusta sekä antaa tekijöiden tehdä se loppuun. Moore ja Lloyd siis luopuivat jo omistamistaan oikeuksista teokseen koska kuvittelivat sen olevan tilapäistä.

Ikävä kyllä näin ei tietenkään ollut kummassakaan tapauksessa. Watchmenin kohdalla sen laatu osoittautui tekijöidensä oikeuksien kannalta kohtalokkaaksi. Sarjakuva oli valtava menestys arvostelujen ja myynnin kannalta, joten DC jatkoi alunperin 12-osaisena minisarjana julkaistun teoksen yksittäisen lehtien painosten ottamista ja lopulta julkaisi sarjakuvan myös kokoelma-albumina. Watchmenin menestyksen myötä myös Mooren muut teoksen kuten edellä mainittu V for Vendetta saivat lisää huomiota ja myyntiä eivätkä myöskään lopulta koskaan poistuneet kierrosta. Kummastakin sarjasta on nyt jo yli 20 vuotta otettu jatkuvasti uusia painoksia eikä todennäköisesti loppua näy.

Mooren ja DC:n välit olivat tulehtuneet jo aiemmin useammastakin eri syystä mutta miehen itsensä mukaan lopullinen niitti hänen ja firman väleihin oli se kun hän tajusi ettei DC:llä ollut mitään aikomustakaan antaa Watchmenin tai
V for Vendettan oikeuksien palata hänelle ja kanssatekijöille. Firmalla ei myöskään ollut erityisesti halua neuvotella tekijöidensä kanssa minkäänlaisista uusista sopimusehdoista sillä vanhat sopimukset olivat antaneet heille täysin odottamattoman edun. Saatuaan V for Vendettan kirjoitettua loppuun Moore lähti DC:ltä vuonna 1989 luvaten ettei enää koskaan tulisi työskentelemään heille.

Eli vaikka siis DC:llä onkin sopimuksen mukaan ja sitä kautta täysi laillinen oikeus tehdä esi-osa ilman Mooren suostumusta niin on erittäin helppoä nähdä miksi Moore tuntee että häntä on kusetettu. Varsinkin netin sarjakuvasivustojen foorumeilla ovat useat fanit vedonneet juurikin allekirjoitettuun sopimukseen ja sen lainmukaisuuteen DC:n ratkaisussa tehdä Before Watchmen.

Tämä tietenkin on totta mutta sopivasti unohtaa täysin sen että DC:n toiminta selkeästi rikkoo sitä henkeä ja ajatusta millä sopimus on alunperin tehty. Tehdyn sopimuksen hyväksikäytön eettisyyden harkitseminen ilmeisesti ei missään vaiheessa ole juolahtanut mieleen. Tosin tuntuu että Yhdysvalloissa varsinkin tietyt fanit tyrmäävät kaiken kritiikin ja puolustavat fanittamiaan suuryrityksiä huolimatta siitä mitä nämä ovat tehneet. Ilmeisesti joillekin loppujen lopuksi ei ole väliä miten hahmojen luojia on kohdeltu kunhan vain saadaan lisää uusia sarjakuvia...

Mooren asenne on saanut vastaansa jonkin verran kritiikkiä internetissä faneilta, sarjakuvasivustoilta ja myös kahden Before Watchmen-lehden kirjoittajana toimivalta J. Michael Straczynskiltä. He kokevat että Mooren suhtautuminen siihen että muut kirjoittavat hänen hahmoista on tekopyhää ottaen huomioon kuinka paljon Moore itse on kirjoittanut muiden luomista supersankareista ja hahmoista.

Straczynski varsinkin kommentoi asiaa näin:

A lot of folks feel that these characters shouldn’t be touched by anyone other than Alan, and while that’s absolutely understandable on an emotional level, it’s deeply flawed on a logical level. 

Based on durability and recognition, one could make the argument that Superman is the greatest comics character ever created. But neither Alan nor anyone else has ever suggested that no one other than Shuster and Siegel should ever be allowed to write Superman. 

Alan didn’t pass on being brought on to write Swamp Thing, a seminal comics character created by Len Wein, and he did a terrific job. He didn’t say ‘No, no, I can’t, that’s Len’s character.’ Nor should he have.

Ensinnäkin Teräsmieshän oli alkujaankin luotu esiintymään jatkuvasti sarjaluonteisesti erilaisissa tarinoissa ja alkuperäiset tekijät Shuster sekä Siegel käyttivät jo alkuaikoinan muita henkilöitä apunaan kirjoittaessaan ja piirtäessään tarinoita. He kyllä myöhemmin joutuivat taistelemaan oikeuksista sarjakuvayhtiön kanssa (ja hävisivät) mutta missään vaiheessa eivät kuitenkaan pitäneet Teräsmiestä hahmona jota he ainoastaan saavat kirjoittaa.

Toisekseen koko Swamp Thing esimerkki taas on äärimmäisen typerä sillä Len Wein toimi itse toimittajana kyseisessä lehdessä ja oli vastuussa että Alan Moore päätyi kyseistä hahmoa kirjoittamaan. Wein olisi myös voinut käyttää toimituksellista valtaansa jos ei olisi pitänyt niistä uudistuksista jotka Moore hahmoon kirjoitti ja jotka muuttivat koko hahmon asetelman radikaalisti aiemmasta. Näin ei käynyt ja Mooren kirjoittamana Swamp Thing nousikin aiempaa tunnetummaksi hahmoksi, samalla nousi toki myös Mooren profiili sarjakuvantekijänä varsinkin Yhdysvalloissa.

Parempi esimerkki tilanteesta jossa Alan Moore on käyttänyt muiden luomia hahmoja ilman näiden tekijöiden lupaa on vaikkapa The League of Extraordinary Gentlemen jossa esiintyy useampia klassisen kirjallisuuden hahmoja kuten Alan Quatermain, Kapteeni Nemo, Mina Harker ja Tohtori Jekyll. Minusta tässäkin tapauksessa on kuitenkin aivan selkeä ero siihen mitä DC on tekemässä Before Watchmenin kanssa.

Kaikki käytetyt hahmot The League of Extraordinary Gentlemenissä ovat siirtyneet jo niin sanonut public domainin puolelle, eli tekijänoikeudet ovat rauenneet niiden käyttöä koskien. Eivätkä näissä tapauksissa tekijät ole vartavasten pyytäneet että hahmoja ei käytettäisi. Varsinkin kun kaikki alkuperäiset tekijät ovat olleet pitkään jo kuolleita.

Tärkeimpänä erona kuitenkin on se että The League of Extraordinary Gentlemeninkin kohdalla Moore on luonut jotain täysin uutta, hän on eri kirjallisista lähteistä hahmoja yhdistelemällä luonut eräänlaisen viktoriaanisen supersankarijoukkion.

Moore siis loi käyttämällä muiden luomia hahmoja jotain uutta ja erilaista eikä varsinkaan missään vaiheessa väittänyt että kyseessä olisi 100% virallinen jatko-osa samojen hahmojen alkuperäisille seikkailuille.    

Tästä päästäänkin hyvin siihen päällimmäiseen syyhyn miksi minusta koko Before Watchmen-projekti on turhaankin turhempi.

Alkuperäinen Watchmen on nimittäin valmis kokonaisuus. Kyseessä on yksittäinen monikerroksinen tarina joka kertoo juuri tietyt tapahtumat, se ei ole minkään tuoteperheen aloitus. Tarkoituksena ei ollut missään vaiheessa luoda maailmaa jossa kertoa yhä uusia seikkailuja samoilla (tai tarvittaessa muilla) hahmoilla. Loppujen lopuksi Watchmenin hahmot ovat jopa toissijaisia sen kertomalle tarinalle ja ennenkaikkea siinä käytetyille erilaisille tarinankerrontamenetelmille.

Watchmen on aikalailla kahden henkilön visio, Alan Mooren ja Dave Gibbonssin. He tekivät kaikki 12 numeroa yhdessä. Uusi Before Watchmen taas tulee koostumaan seitsemästä eri lehdestä joista jokainen käsittelee eri sankaria tai ryhmää, numeroita tulee yhteensä olemaan 34 kappaletta ja eri tekijöitä 11 kappaletta. On siis täysin selvää että mitään yhtenäistä kokonaiskuvaa ei tällä esi-osalla pysty olemaan, ei samassa määrin kuin alkuperäisteoksella joten on vaikea nähdä että voitaisiin päästä merkittävyydessä mitenkään samalle tasolle.

Tämä siis huolimatta siitä että tekijöiksi on saatu paljon tällä hetkellä arvostettujakin sarjakuvaihmisiä. Tosin tekijöiden ja samalla myös julkaisujen suuri määrä kertoo minusta selkeästi siitä että kyseessä ei missään tapauksessa ole tekijöiltä itseltään lähtöisin oleva projekti. DC:n toimitus on varmasti ehdottanut sitä kaikille tarpeeksi korkean profiilin omaaville tekijöille, nämä tekijät ovat vain ne jotka suostuivat siihen.

Aivan validi vasta-argumentti on kyllä se että eihän Before Watchmen tule muuttamaan alkuperäisteosta miksikään ja jos hyvin käy niin voidaan saada jotain kelvollista luettavaakin aikaiseksi. Itse kuitenkin näen tässä useammankin ongelmakohdan jotka vaikuttavat mielestäni negatiivisesti jopa alkuperäisteokseen.

Teoriassahan on ihan totta että alkuperäisen teoksen sisältöä ei tulla muuttamaan miksikään. Mutta koska Before Watchmen on esi-osa niin on hyvin todennäköistä että se konteksti missä alkuperäinen teos esiintyy tulee muuttumaan, ehkä jopa radikaalisti. Ainakin näin voisi päätellä kommenteista joita J. Michael Straczynski on sanonut kirjoittamastaaan Dr. Manhattan-sarjasta.

As one example: it's always bothered me that someone as brilliant and precise about time as Jon could just blithely walk into the intrinsic field test chamber as the time-lock closed. He'd know better than that. But since it did happen, you now have to say, "Okay, that being the case, how did it happen? Is there something we don't know? Or more to the point, was there something he didn't know?" 

Straczynski aikoo siis selvästi "paljastaa" jonkinlaisen aikaisemmin tuntemattoman tekijän onnettomuudessa joka synnytti Dr. Manhattanin. Huolimatta siis siitä että tälläisestä ei koskaan ollut alkuperäisessä Watchmenissä mitään viitteitä.

Monelle lukijalle jatkossa siis Watchmen tulee esiintymään ei pelkästään vain yhtenä osana jotain mahdollisesti pitkäänkin jatkuvaa tuoteperhettä mutta myös aivan erilaisesta lähtökohdasta kuin mitä alkuperäiset tekijät tarkoittivat. Alkuperäinen teos ei ole muuttunut mutta sen lukukokemus on.

Jotkut ovat tuoneet esille kuinka Alan Moore kommentoi ennen Watchmenin julkaisua vuonna 1985 että jos sarja menestyisi hän ja Gibbons voisivat kenties tehdä esi-osan joka sijoittuisi 1940-luvulle ja kertoisi Minutemen-nimellä tunnetusta supersankarijoukosta. He käyttävät tätä esimerkkinä siitä että esi-osat ovat aivan validi idea koska alkuperäiset tekijät olivat harkinneet niitä myös. Toki tässä unohtuu kokonaan se seikka että Moore ja Gibbons hylkäsivät ajatuksen koska heistä esi-osat eivät olisivat lisänneet mitään olennaista.

Tämä kytkeytyy aivan juurikin koko Before Watchmen-julkaisujen turhuuden ytimeen eli siihen kuinka ne eivät voi lisätä mitään olennaista Watchmeniin. Ne juurikin kyllä pahimmassa tapauksessa muuttavat lukukokemusta mutta koska Watchmen on itsessään suljettu kokonaisuus, niin näiden esi-osien tekijöillä on loppujen lopuksi hyvin rajatusti mahdollisuuksia tehdä mitään pysyviä muutoksia hahmoihin. Hahmojen on kuitenkin aina lopulta päädyttävä siihen lähtöasetelmaan mistä Watchmen alkaa.

Oikeastaan voidaan kysyä että voiko esi-osat periaatteessa kertoa mitään oleellista hahmoista sillä hahmojen elämien merkittävät tapahtumat ja  käännöskohdat käsitellään alkuperäisteoksessa.

Minutemen tosin on kyllä näistä tulevista esi-osista ehkä se kaikista mielenkiintoisin koska se on alkuperäisteoksessa kaikista vähinten käsitelty ajanjakso. Tosin kaikki Watchmenissä takautumina kerrottavat asiat liittyvät kiinteästi muuhun tarinaan ja muilla menneillä tapahtumilla ei juurikaan ole kontekstissa väliä. Toki varmasti niistä voidaan kertoa jopa ihan hyviä tarinoita mutta miksei samalla tekisi niitä kokonaan uudessa Wathcmeniin liittymättömässä maailmassa?

Syynä tietenkin on raha. Kokonaan uudet originaalit teokset ovat riskialtiimpia kuin sellaiset jotka voidaan kytkeä jollain tavoin aikaisempiin tunnetumpiin töihin, varsinkin kun puhutaan niinkin vaikutusvaltaisesta teoksesta kuin Watchmen. Frank Millerin itsensä tekemä kehnohko jatko-osa The Dark Knight Strikes Again kuitenkin myi pelkästään tunnettavuudella, laadustaan huolimatta.

Ikävä kyllä lienee itsestään selvää että Before Watchmen tulee myymään erittäin hyvin. Pelkällä nimellä saadaan houkuteltua harrastajia jotka eivät tunne esi-osien ongelmallista syntyhistoriaa, jotkut eivät yksinkertaisesti välitä ja haluavat lukea vain lisää, kun taas loput ostavat kovan luokan tekijätiimien vuoksi.

DC tuskin on säästellyt rahaa palkatessaan tekijätiimit enkä ihan hirveästi ihmettele miksi tekijät ovat lähteneet mukaan, osa varmaankin hyvän rahan perässä ja osa taas siksi että saavat kytkettyä nimensä Watchmenin kaltaiseen teokseen. Huolimattakin siitä kuinka huonon maun se jättää varmasti osalle sarjakuvaharrastajista. 

Rahan toimimisesta päämotivaattorina tässä tekee ongelmalliseksi minulle se että kyseessä on niin ilmiselvä yritys lypsää lisää rahaa Watchmen-nimestä. Nimittäin vain viikko esi-osien julkistamisen jälkeen DC paljasti aikovansa tehdä (ainakin) kaksi keräilypatsasta Before Watchmeniin liittyen.

Tämä kytkeytyy täysin Mooren (sekä vähimmissä määrin myös Gibbonssin) ja DC:n väliseen kiistaan koskien Watchmenin oheistuotteita ja niistä maksettavia provisioita alkuperäisille tekijöille. Nimittäin väittämällä että keräilypatsaat ovat juurikin Before Watchmenin oheistuotteita olen aika varma että DC:n ei tarvitse maksaa Moorelle tai Gibbonsille penniäkään. Tämä siis huolimatta siitä että ainakin esitellyistä patsaista näyttäisi kovasti puuttuvan tuo Before-sana...

Joten ei. Minulta DC ei tule saamaan penniäkään Before Watchmeniin liittyen. Koko julkaisu ja siihen liittyvät oheistuotteet haiskahtavat niin paljon toisen alkuperäisen tekijän mielipiteen huomioimatta jättämiseltä sekä suoralta kusetukselta. Suosittelen myös muita jättämään nämä julkaisut (tai niiden kokoelmat) hyllyyn, vaikka pitäisi Alan Moorea hulluna partasuu-velhona niin silti ei kannata hyväksyä tälläistä toimintaa.

Jos joku joka tapauksessa ei pysty vastustamaan kiusausta tai ei jaksa välittää Alan Mooren toiveista tekijänä, niin toivotaan silloin että lehdet ovat ihan lukukelpoisia. Tämä ei tekijöiden kovasta tasostakaan huolimatta ole taattua. Sillä on kuitenkin vahvoja todisteita että vuosikymmeniä jälkikäteen tehdyt esi-osat klassikoille eivät välttämättä ole se paras idea.