keskiviikko 22. helmikuuta 2012

Kirjoitushaaste: What have I driven into?


Loistava io9-genrekulttuuriblogi on alkanut julkaista sivuillaan kirjoitushaasteita kuviin perustuen.

Tarkoitus on kirjoittaa lyhyt genretarina kuvan tapahtumista ja julkaista se sitten postauksen kommenteissa. Itse innostuin kirjoittamaan tarinan suomeksi ja ajattelin, että ehkä muutkin innostuisivat.

Jos siis inspiraatio iskee, niin laita juttusi suoraan tämän jutun kommenttilaatikkoon tai laita sinne vain linkki. Mitään sanamääriä ei ole ohjeissa sanottu, muuta kuin että kyseessä pitäisi olla flash-fiction (ei slash senkin pervot! :) jonka wikipedia-määritelmä on aika epämääräinen. Itse pyrin pysyttelemään parin sadan sanan rajoissa, mutta alkuperäisen jutun kommenteissa on hyvinkin pitkiä tarinoita.

Kuva on Mateusz Kolek:in, nimeltään siis What have I driven into.

Vaaleanpunainen oli tyytyväinen. Se oli lähetetty tällä planeetalle tekemään tärkeää työtä ja näki nyt, miten oikeassa Vanhemmat olivat olleetkaan. Tämä planeetta oli harmaa, tylsä, lähes eloton. Sen uhraus tulisi olemaan kaiken arvoista. Se oli juuri laskeutunut ja alkanut tehdä tutkimustyötä, levittämällä itseään pidemmälle ja pidemmälle kun suoraan päin sitä liikkui epäorgaaninen alus. Alus ei päässyt kovinkaan pitkälle juuttumatta kiinni siihen, tekemättä kuitenkaan vahinkoa.

Vaaleanpunainen huokasi, levittäen ilmakehään sumunkaltaista höyryä. Se oli ajatellut, että laskeutumalla vähän syrjemmälle se saisi vielä aikaa tutustua planeettaan ja hetken ihmetellä sen outouksia. Nyt se ei enää kuitenkaan olisi mahdollista. Aluksesta nousi orgaaninen olento, joka lähti etenemään poispäin, selvästi hätääntyneenä. Vaaleanpunainen pystyi aistimaan pelon ja hämmennyksen, joka olennosta kumpusi. Vaaleanpunainen tunsi hieman surua tästä väärinymmärryksestä kun sen lonkerot tavoittivat olennon lämpimät jalat ja samaan aikaan epäorgaanisen aluksen kylmän pinnan.

Lonkerot alkoivat purskahdella rikki kaikkialla. Vaaleanpunaisen viimeinen tuntemus oli tyytyväisyys. Sen uhraus toisi värin takaisin tähän maailmaan.

4 kommenttia:

  1. Eikö tuo flash-fiction ole suomeksi raapale, vai onko kyse eri asioista? En ole kovin hyvin perillä näistä määritelmistä, mutta tuli vaan mieleen. Raapaleelle on annettu määrämitaksi n. 100 sanaa.

    Kiva tarina, Elisa!:) Katsotaan, jos jossain vaiheessa saisi aikaan tehdä tästä jotain. Kai noita raapaleita voisi (olisi hyvä) kirjoitella harjoituksen vuoksi, vaikka ajatukset on muun tekstin parissa. Ja toisaalta pitää kirjoitella ranskaksi pari viestiä (postikortti ja meili), kun onnistuin näemmä hankkimaan pari ranskalaista kirjoittelukaveria.;)

    VastaaPoista
  2. Kiitos! Mitä nyt olen lueskellut, niin raapale (drabble) on flash fictionin alalaji, jossa on juurikin tuo sata sanaa rajana. Flash fictionin enimmäispituus on ilmeisesti 1000 sanaa mutta reippaasti sen allekin voi jättää. Näin olen ymmärtänyt, saa korjailla jos olen väärässä.

    Ja juu, nopeastihan tuommoisen raapaleen heittää kasaan, jos on tottunut pitkiä tekstejä tuottamaan, siitä vain hommiin! ;)Itse en ole kirjoittanut mitään fiktiivistä pitkään aikaan, joten nämä toimivat loistavasti mielikuvituksen herättäjinä. Tosin olen aina pitänytkin enemmän novellien ja muiden lyhyiden juttujen kirjoittamisesta.

    VastaaPoista
  3. Ok, kiitos selvennyksestä!:) Mulla syntyi ensimmäinen pitkä teksti syksyn ja talven aikana. En tiedä oletko seurannut satunnaisia päivityksiä luovuusblogistamme, mutta kirjoitin romaanin, jossa on nyt noin 120 sivua. Halusin nähdä pystyväni siihen, ylittää rajani, joten hyvältä tuntuu.:)

    Kirjoittamiseen en ole aina pystynyt keskittymään, mutta ehkä tässä voisi viimein koittaa uusi aikakausi. Olen hautonut harrastuksen edistämistä siitä alkaen, kun 2006 kesällä olimme Oriveden opiston kurssilla. Ajoittain siitä onkin tullut vähän jotain, muttei mitään säännöllistä. Toisaalta roolipeleissä ja muussa tulee harrastettua tarinankerrontaa + onhan blogi ja Facebook-päivityksetkin kirjoittamista.

    VastaaPoista
  4. Nyt kun muistin vihdoinkin lisätä skräppiblogini blogrolliin Luovan Luolan, on päivityksiä tullut seurattua säännöllisesti :) Onnittelut rajojen ylityksestä, hieno juttu!

    Mullakin on nyt tavoitteena lisätä fiktiivistä kirjoittamista, se on muutamaksi vuodeksi unohtunut kokonaan, vaikka se onkin aina ollut tärkeä osa elämää. Viime vuodet ovat olleet täynnä asiapitoista tekstiä blogia varten ja akateemista tekstiä opintoja varten. Bloginkirjoittamisesta nautin kyllä mutta välillä on kiva päästää mielikuvitus lentoon :)

    VastaaPoista