Joulukalenteri+ Päivä 26 / 30

Elokuvat ovat aina hyvä aihe mistä väitellä ihmisten kesken. Ei varmastikaan löydy maailmasta kahta ihmistä joilla olisi täysin samanlainen elokuvamaku. On kuitenkin elokuvia jotka yleinen mielipide on leimannut huonoiksi tai jopa aivan surkeiksi.

Joskus mielipiteet tosin saavat esimerkikiksi internetissä aikaan ns. kaikuefektin, jolloin tuntuu että ainoa mielipide on että kyseinen leffa on täyttä roskaa. Tällöin varsinkin voi olla vaikeaa myöntää että pitää elokuvasta edes jollain tasolla.

Tämän päivän haasteena siis onkin elokuva jonka pitämisestä häpeää kertoa. Itse kyllä olen aina viimeiseen asti valmis jotenkin puolustamaan kaikkia elokuvia mistä pidän, mutta on kuitenkin muutamia elokuvia joista pitämistä ei ainakaan tule erityisesti mainostettua.

Tämän kertainen valinta oli ainakin omalla kohdalla helppo sillä kyseinen elokuva on tietyissä piireissä aika heikossa maineessa ja minusta se ei loppujen lopuksi ollut yhtään hassumpi leffa.

Joulukalenteri+ Päivä 25 / 30

Uusin haaste tuo meidät visuaalisen kauneuden äärelle, nyt pitäisi valita elokuva jossa on kauneimmat kulissit/maisemat.

Koska kyse on puhtaasti visuaalisesta haasteesta niin tällä kertaa tein oman valintani puhtaasti sitä puolta ajatellen. Se itseasiassa tekikin elokuvan valinnasta aika helpon.

Joulukalenteri+ Päivä 24 / 30

Elokuvien musiikki on todella iso tekijä tunnelman luomisessa tai kun elokuvantekijä haluaa viestiä katsojille hienovaraisesti jotain. Toki joskus jotkut ohjaajat sortuvat musiikin käytössä turhaan melodramaattisuuteen kun haluavat väkisin yrittää viestiä vaikkapa että "tämä kohtaus on koskettava!"

Hyvä elokuvamusiikki on hienovaraista mutta silti sellaista että se kykenee viestimään sen mitä elokuvantekijä sekä säveltäjä haluavat. Tällä kertaa haasteena on elokuvat joissa on suosikkimusiikkimme.

Itse valitsen sellaisen elokuvamusiikin joka ei pelkästään toimi erinomaisesti yhdessä elokuvan kanssa vaan sitä tulee kuunneltua paljon myös yksinään. Oli useita erinomaisia vaihtoehtoja mutta yksi nousi puhtaasti kuuntelukertojensa perusteella ylitse muiden.

Joulukalenteri+ Päivä 23 / 30

Elokuva joka inspiroi sinua. Periaatteessahan tämän pitäisi olla helppo mutta se ei tunnu siltä. Ehkä ylianalysoin sitä mutta tuntuu että tämä on tähän mennessä olleista haasteista kaikista hankalin.

Kävin monta vaihtoehtoa läpi mutta mikään ei oikein tuntunut oikealta. Lopulta pähkittyäni ja pohdittuani todella pitkään keksin vastauksen joka tuntui sopivalta. Sellaisen joka inspiroi jotenkin merkityksellisellä tavalla.

Joulukalenteri+ Päivä 22 / 30

Muutaman suhteellisen tyyppillisen haastekysymyksen jälkeen on aika taas siirtyä hieman erikoisemmille linjoille. Nyt haasteena on elokuva jossa toivoisit voivasi elää.

Tämä taas oli oikeasti haastava ja jouduin miettimään pitkään ennen kuin keksin elokuvan johon olin tyytyväinen. Monien elokuvien maailmat jossa ne tapahtuvat ovat erittäin mielenkiintoisia mutta harvassa välttämättä oikeasti haluaisi kuitenkaan elää.

Esimerkiksi supersankarielokuvien maailmat kiehtovat mutta niissä todennäköisyys joutua satunnaisen superrikollisen konnuuksien sivulliseksi uhriksi on epämiellyttävän suuri.

Tietenkin jotain riskejä joka tapauksessa olisi joten lopulta valitsin sellaisen mikä tuntui niistäkin huolimatta parhaalta.

Joulukalenteri+ Päivä 21 / 30

Tämänkertainen haaste oli hieman helpompi kuin edellinen, koska kuten jo siinä sanoin miesnäyttelijöiden uria olen seurannut huomattavasti paremmin kuin näyttelijättärien. Haasteena olikin siis valita elokuva jossa on suoskikki miesnäyttelijä. 

Vähän niin kuin elokuvienkin kohdalla oikeasti suosikin valitseminen on mahdotonta, joten valitsen vastaukseni taas tämän hetkisen fiiliksen mukaan useista vaihtoehdoista.

Joulukalenteri+ Päivä 20 / 30

Tämä haaste aiheutti taas päänvaivaa. Kyseessä oli elokuvan valinta jossa on suosikkinäyttelijätär. Ongelmaksi muodostui se että tajusin ettei minulla ole sellaista.

Vaikuttaa siltä että suurin osa genreistä ja elokuvista joita olen katsonut on pääosiltaan hyvin miesvoittoista. On ikävän surullinen tosiasia että Hollywoodissa elokuvat, joissa on naispääosa ovat romanttisten komedioiden ulkopuolella paljon harvinaisempia.

Elokuvia joissa on hyviä naisnäyttelijöitä ja joista pidän on paljon, mutta jotenkin en ole vain samalla tavalla seurannut naisnäyttelijöiden uria. Enemmänkin olen nähnyt samojen naisnäyttelijöiden elokuvia paljon mutta mitään Arskaleffa-tyyppistä uraa ei oikein kenelläkään ole.

Toisaalta se on varmasti ihan hyvä sillä se kertoo tietenkin että ehkä keskimäärin naisnäyttelijät pyrkivät monipuolisempiin rooleihin. Mutta pitkälti se myös oikeasti liittyy tuohon Hollywood-ongelmaan.

Kuitenkin hyvä puoli tässä haasteessa oli se että se sai hieman taas miettimään miten itse elokuvia katsoo. Lisäksi lopulta keksin myös erinomaisen vastauksen siihen.

Joulukalenteri+ Päivä 19 / 30

Tänään haasteen aihe on muotoiltu niin että pitäisi valita elokuva joka on saanut itkemään eniten. Minusta kuitenkin koskettavin elokuva kuulostaa paremmalta (ja on myös huomattavasti lyhyempi kirjoittaa) joten käytän käytetään mielummin sitä.

Yrittämättä kuulostaa erityisen supermiehekkäältä niin yleensä en kuitenkaan kovinkaan paljoa elokuvissa kyynelehdi. Pala kyllä nousee kurkkuun ja silmät kostuvat jos oikeasti koskettavia kohtia on mutta muutamia poikkeuksia lukuunottamatta siihen se yleensä jää.

Mutta kuten sanottu, poikkeuksia kuitenkin on. Minusta varsinkin valintani haasteeseen on kyllä sellainen elokuva että täytyy olla täysin tunteeton ja kylmä ihminen jos siitä ei yhtään edes liikutu. Itse ainakin olin ihan rikki filmin jälkeen (ja aikana).

Joulukalenteri+ Päivä 18 / 30

Tänään haaste-elokuvana on taas jotain hieman erilaista. Nimittäin pitäisi valita elokuva joka on ns. guilty pleasure, sellainen elokuva mistä nauttii siitä huolimatta että yleinen mielipide on pitää sitä huonona.

Ehkä se kertoo hieman jotain omasta esoteerisesta elokuvamaustani, mutta tuntuu että tälläisiä elokuvia on ehkä enemmänkin kuin monella muulla.

Punnittuani runsaita vaihtoehtojani keksin lopulta valita elokuvan josta pidän paljon mutta joka jopa genre-harrastajien keskuudessa ei saa juurikaan rakkautta osakseen. 

Joulukalenteri+ Päivä 17 / 30

Helpot haasteet jatkuvat tänään. En joutunut miettimään käytännössä lainkaan minkä inhokin valitsisin. Tänään siis haasteena on valita kirjojen elokuvasovitusten inhokki.

Suhtaudun kyseiseen elokuvaan huomattavasti suuremmalla vastenmielisyyden ja inhon tunteella kuin esimerkiksi toisen haastepäivän huonoimpaan elokuvaan. Se nimittäin oli vain kaikin puolin heikko esitys millä ei todennäköisesti olisi ollutkaan potentiaalia olla hyvä.

Valitsemani elokuva taas hukkaa täysin erinomaisen lähdemateriaalinsa kaikki mahdollisuudet ja on sen sijaan täysin banaalia sekä sielutonta Hollywood-kuonaa.

(Korppisusi jätti tällä kertaa haasteen väliin, koska hän ei keksinyt esimerkkiä, josta olisi herärännyt yhtä voimakkaita inhon tunteita. Valinta saa siis olla toisen päivän D&D, koska kirjamuodossahan roolipelikin on!)

Joulukalenteri+ Päivä 16 / 30

Tämän päivän haaste oli vihdoinkin todella helppo. Tiesin nimittäin välittömästi minkä elokuvan tulisin valitsemaan. Kyseessä on kirjasta tehty elokuvasovitus.

Kirjat ovat olleet läpi elokuvan historian todella vahva taustamateriaalin lähde. Jos kirja on tarpeeksi tunnettu ja suosittu niin on hyvin todennäköistä että se on jossain vaiheessa sovitettu elokuvaksi tai vähintäänkin sen elokuvaoikeudet on ostettu.

Jotkut sovitukset taas tehdään ilman lupaa (kuten vaikkapa F.W. Murnaun klassikko Nosferatu) ja joskus olisi ollut kuitenkin parempi ettei niitä olisi tehty ollenkaan (lisää siitä huomisessa joulukalenterissa...).

Elokuvasovitukset ovat kuten nimestä käy ilmi alkuperäisteosten sovituksia eli niitä on jouduttu tavalla tai toisella muokkaamaan että ne toimisivat elokuvina. Usein kirjojen ystävät väittelevätkin ovatko jotkin sovitukset tarpeeksi (tai yhtään) uskollisia alkuperäisteokselle.

Mahtaako meidän kohdallamme suosikkimme olla puristeille sopivia täydellisiä kirja-adaptaatioita vai kamalia muutoksia tekeviä ja vapauksia ottavia viihdepläjäyksiä?

Joulukalenteri+ Päivä 15 / 30

Teatteri ja elokuva liittyvät toisiinsa historiallisestikin erittäin paljon. Siksi onkin sopivaa että tämän päivän haasteena on oma suosikki näytelmien elokuvasovituksista.

Varmaankin parasta olisi jos pystyisi vertaamaan sitä kuinka hyvä sovitus elokuva on näytelmästä. Siinä mitkä ovat sen vahvuudet tai heikkoudet alkuperäismateriaaliin verrattaessa. Itse kuitenkin törmään hienoiseen ongelmaan tässä lähestymistavassa.

Nimittäin ainoa näytelmä jonka olen nähnyt sekä teatterissa että elokuvaversiona on teoriassa Kevät koittaa Hitlerille / The Producers. Mutta olen nähnyt itseasiassa kokonaan vaan alkuperäisen Mel Brooksin vuoden 1968 elokuvan, jonka pohjalta taas on tehty 2000-luvulla Broadway-musikaali.

Kyseisestä musikaalista on sitten tehty vuonna 2005 elokuvaversio (jossa on mm. John Barrowman!) mutta en ole sitä kokonaisuudessaan nähnyt. Teatterissakin olen nähnyt tuon musikaalin vain suomenkielisenä versiona.

Joten loppujen lopuksi ei ole oikeastaan mitään näytelmää jonka elokuvaversiota pystyisin kunnolla vertaamaan alkuperäisteokseen. Siksi päädyin lopulta vain valitsemaan sellaisen näytelmäsovituksen joka minusta toimii itsenäisenä teoksena, mutta jonka arvelisin myös tyydyttävän näytelmänystäviä.

Joulukalenteri+ Päivä 14 / 30

En sanoisi että olen dokumenttielokuvien suurkuluttaja mutta pidän kuitenkin hyvistä dokkareista ja olen niitä katsonut aika suuren määrän.

Parhaimmillaan dokumenttielokuvat tuovat uusia asioita esille, antavat uutta tietoa tai uuden näkökulman jo tiedossa oleviin asioihin. Olen nähnyt hyviä dokkareita niin keskitysleireistä, heviyhtyeistä kuin huonojen elokuvien tekemisestäkin.

Oman suosikkin valitsin dokumenttielokuvista ihan siltä pohjalta että mitkä aiheena minua kiinnostivat eniten ja mitkä ovat minusta myös hyviä dokkareita. Päädyinkin itseasiassa valitsemaan kaksi elokuvaa koska en osannut päättää niiden välillä.

Erityismaininnan vielä saakoon Alain Resnaisin erinomainen Yö ja usva / Nuit et brouillard -dokumentti joka reilun puolen tunnin pituudellaan onnistuu tuomaan keskitysleirien kauhut yksinkertaisesti mutta todella tehokkaasti esiin. Elokuva on kuitenkin sen verran raskasta tavaraa, etten sitä kuitenkaan voi suosikiksi sanoa.

Joulukalenteri+ Päivä 13 / 30

Näin Lucian päivän kunniaksi tänään haasteena on chick flick-suosikin valinta. Olen kyllä nähnyt oman osani genren edustajia joten vaihtoehtoja valinnaksi on varmasti riittävästi.

En kuitenkaan ihan täysin tyhjänpäiväistä elokuvaa voi suosikiksi valita. Esimerkkinä huonosta chick flickistä itse pitäisin ensimmäistä Sex and the City-elokuvaa, joka koostuu lähinnä vaatemerkkipornosta ja todella ääliömäisestä sekä väkinäisestä juonesta.

Hyvät chick flickit saavat minusta pyöriä hyvinkin vaatteiden, romantiikan ja kaikenlaisen "perus"tyttöyden ympärillä mutta ovat myös voimaannuttavia ja mielellään pyrkivät sanomaan jotain fiksua aiheestaan.

Joulukalenteri+ Päivä 12 / 30

Tänään haasteena on suosikin valitseminen rakkaustarinoista. Tämä oli jälleen päänvaivaa tuottava haaste. Koska kysymykseksi muodostuukin viime vuosisadan suuren filosofin Haddawayn muotoilema eksistentialismin oleinen kysymys: "What is love?"

Tarkoittaen tässä tapauksessa oikeasti sitä miten määrittelee rakkaustarinan. Koska en erityisesti oikeastaan katso romanttisia elokuvia niin en pysty sieltä valitsemaan mitään klassikkoa. Muissa elokuvissa taas koko romanntiikka-aspekti juonesta on usein täysin päälle liimattu tai muuten vain ihan sivuroolissa.

Kuitenkin selaamalla omaa iCheckMovies listaani ja pohtimalla näkemiäni elokuvia löysin lopulta itselleni todella hyvän valinnan. Olen itse suorastaan hämmentynyt ja vähän ärsyyntynyt etten keksinyt sitä heti itse.

Se on nimittäin omaperäinen, hauska ja kaikinpuolin erinomainen elokuva. Se on myös pääasiassa ja ennenkaikkea rakkaustarina.

Joulukalenteri+ Päivä 11 / 30

Lastenelokuvista oman suosikin valitsemisessa itse törmään siihen ongelmaan että en osaa päättää pitäisikö valita animaatioelokuva vai ihan normaali näytelty elokuva. Molemmista keksin erinomaisia vaihtoehtoja ja sellaisia mitä voisin aina välillä pitää omana suosikkinani.

Jälleen tosin lopulta päädyin siihen että valitsen sellaisen elokuvan mistä olen itse lapsena pitänyt ja josta yhä pidän. Tätä tulikin lapsena katsottua itse tv:stä videolle nauhoitettuna kopiona lukemattomia kertoja.

Joulukalenteri+ Päivä 10 / 30

Tämän päivän haasteena olin alunperin ulkomaisen suosikkielokuvan valitseminen, joka tietenkin näin suomalaisesta perspektiivistä tuntuu hieman typerältä.

Jo nyt meidän valinnat ovat kattaneet amerikkalaisten elokuvien lisäksi Japanissa, Etelä-Koreassa, Britanniassa, Espanjassa ja Hong Kongissa tehtyjä elokuvia. Joten päätimme vaihtaa haasteen toiseen.

Kuten ehkä saatatte huomata niin kotimainen elokuva ei kuitenkaan ole tuossa edustettuna. Koska sitä ei oikeastaan tule erityisen paljon katsottua. Mutta siksi se ehkä onkin sopivan haastava aihe korvaamaan tuon ulkomaisen suosikkielokuvan.

Joulukalenteri+ Päivä 9 / 30

En ole koskaan ollut erityisesti mikään perinteisten musikaalien ystävä. Julie Andrews pakoilemassa natseja Alpeilla ja laulamassa elävistä kukkuloista ei ole koskaan tuntunut ihan minun jutultani.

On kuitenkin muutamia musikaaleja ja musiikkielokuvia joista pidän. Ne edustavatkin valtavirtamusikaaleista poikkeavaa tyyliä, niin musiikillisesti kuin sisällöllisestikin.

Vaikka siis vaihtoehtojen kirjo ei ehkä ole kovin suuri niin jouduin silti jälleen puntaroimaan oman valinnan kanssa. Lopulta valintani oli pakko kohdistua elokuvaan jonka olen nähnyt lukemattomia kertoja ja joka on musiikillisestikin erinomainen.

Elokuvan kutsumista musikaaliksi eivät puristit välttämättä hyväksy, mutta itse pitäisin sitä sellaisena. Se kuitenkin rakentuu tiiviisti musiikin ympärille ja pitää sisällään monta musiikkinumeroa. 

Joulukalenteri+ Päivä 8 / 30

Trillerien kohdalla tulee sama ongelma kuin draamaelokuvassa aiemmin, genre on vain yksinkertaisesti niin laaja että siitä suosikin valitseminen tuottaa päänvaivaa.

Vaikka hyviä trillereitä onkin siis todella paljon niin parhaat trillerit kuten kauhuelokuvatkin ovat sellaisia jotka onnistuvat pitämään jännityksen yllä useammalla katselukerralla. Se tarkoittaa sitä että niiden tulee olla kokonaisuutena hyvin tehtyjä, mielenkiintoisia ja aikalailla myös hyvin näyteltyjä.

Sanoisin että oma suosikkini helposti täyttää nämä kriteerit ja siksi sen päädyinkin valitsemaan kaikkien mahdollisten hyvien vaihtoehtojen joukosta.

Joulukalenteri+ Päivä 7 / 30

Tämän piti olla minulle helppo valinta. Kuitenkin erinomaisia animaatioelokuvia on todella suuri määrä. Aloin harkita muita vaihtoehtoja ja jouduin todenteolla miettimään mikä niistä kaikista on oma suosikkini.

Lopulta kuitenkin kaiken pohdinnan jälkeen päädyin valitsemaan elokuvan joka oli tullut minulle ensimmäisenä mieleen. Se on ylipäätänsä yksi suosikkielokuviani joten se ansaitsee myös animaatioelokuvien joukosta suosikin aseman.

Joulukalenteri+ Päivä 6 / 30

Meillä kauhu on tietyllä tavalla kuulunut jouluun, koska perinteisten joululaulujen sijaan kuuntelemme erinomaisia H.P. Lovecraft Historical Societyn A Very Scary Solstice ja An Even Scarier Solstice joululevyjä.

Joten onkin siis sopivaa tänään tarkastella meidän suosikkeja kauhuelokuvista. Mutta mikä sitten erottaa hyvän kauhuelokuvan huonosta?

Helpoihin säikytyspelotteluihin perustuvat kauhuelokuvat eivät välttämättä ole huonoja, mutta ne hyvin harvoin ovat kovin pelottavia enää ensimmäisen katsomiskerran jälkeen.

Parhaat kauhuelokuvat sen sijaan onnistuvat rakentamaan painostavan tunnelman, joka parhaimmillaan vielä kasvaa elokuvan edetessä muuttuen yhä ahdistavammaksi ja pelottavammaksi.

Tällöin kauhu ei tule niinkään siitä että joku hirviö tai sarjamurhaaja hyppää pusikosta viidakkoveitsen kanssa vaan pikemminkin katsojan oman pään sisältä. Tämä tosin tarkoittaa sitä että kauhukokemus voi olla hyvinkin subjektiivinen.

Joskus hyvätkin tunnelmapohjaiset kauhuelokuvat muuttuvat useammalla katsomiskerralla enemmän "vain" jännityselokuviksi. Kuitenkin sanoisin että parhaista parhaimmat kauhuelokuvat onnistuvat useammankin katsomisen jälkeen pitämään kiinni pelottavuudestaan.

Joulukalenteri+ Päivä 5 / 30

Suosikki toimintaelokuvan kohdalla tiesin että valinta tulisi kohdistumaan jälleen kerran Aasian suuntaan. Vaikka Hong Kong -elokuva onkin 2000-luvun puolella enimmäkseen ollut aika mitäänsanomatonta, niin varhaisempi tuotanto yhä kuitenkin pitää sisällään todennäköisesti kaikkien aikojen parhaat toimintaelokuvat.

Haasteeksi sitten muodustuikin lähinnä minkä honkkarin valitsisi. Lopulta kuitenkin yksi elokuva tuntui nousevan ensimmäisenä mieleen toimintaelokuva-genreä ajatellessa ja se kyllä onkin ehdoton klassikko. 

Joulukalenteri+ Päivä 4 / 30

Draama on lajityyppinä sen verran laaja että tähän kävisi oikeastaan melkeinpä mikä tahansa elokuva, esimerkiksi vaikkapa ensimmäisen päivän valintani Seitsemän samuraita.

Koska haluan pyrkiä välttämään saman elokuvan valintaa useampaan haastekysymykseen, niin ajattelin lähestyä tätä haastetta hieman eri näkökulmasta. Mikä draamaelokuva olisi sellainen että se olisi tunnetasolla tehnyt isoimman vaikutuksen? 

Esimerkiksi Mafiaveljet, Ilmestyskirja. Nyt tai kaksi ensimmäistä Kummisetää ovat kaikki erinomaisia elokuvia joista jokainen olisi hyvä valinta. Mutta mikään niistä ei ole tehnyt samanlaista vaikutusta kuin elokuva jonka päädyin valitsemaan.

Joulukalenteri+ Päivä 3 / 30

Tämänpäiväinen kysymys osoittautui yllättävänkin hankalaksi. Parhaan komedian valinta on hieman haastavaa sen vuoksi että on olemassa monia erilaista huumoria käyttäviä hauskoja elokuvia. Joskus halvat vitsit toimivat parhaiten ja joskus taas hyvä ironinen musta huumori on taas hauskinta.

Lopulta sain rajattua vaihtoehdot kolmeen. Mutta siinäkin tuntui olevan liikaa joten pois sai tällä kertaa jäädä erinomaisen hauska Tohtori Outolempi eli: kuinka lakkasin olemasta huolissani ja opin rakastamaan pommia 

Tällä kertaa, kuten ehkä myös joskus jatkossakin, valintoja on siis kaksi. Ne ovat hyvin erilaisia komedioita mutta molemmat useammankin katsomiskerran jälkeen yhä erittäin hauskoja.

Joulukalenteri+ Päivä 2 / 30

Tänään joulukalenteri-haasteena on surkein elokuva. Hetken joutui miettimään miltä kannalta asiaa lähestyisi. Sillä on olemassa huonoja elokuvia joita suorastaan vihaa sydämensä kyllyydestä. (Rob Schneiderin "elokuvat", Adam Sandlerin "komediat")

Mutta sitten taas on huonoja elokuvia jotka vain epäonnistuvat elokuvina kaikilla tavoin, mutta apaattisessa huonoudessaan eivät aiheuta oikein edes minkäänlaista tunnereaktiota.

Lopulta kuitenkin päädyin itse tuohon jälkimmäiseen, sillä tuollaiset elokuvat ovat ehkä kuitenkin niitä aidosti surkeita. Vihattuihin elokuviin kyllä palataan vielä varmasti 17. haastepäivänä...

Joulukalenteri+ Päivä 1 / 30

Joulu on taas kohta ovella ja se on tietenkin kiireistää aikaa kaikille bloggaajille, jotka yrittävät hätäpäissään raapia kokoon materiaalia mitä erilaisempiin joulukalentereihin. Mekin täällä Lonkeropiirakassa olemme pohtineet miten ilahduttaa lukijoita joulukuussa.

Päädyimme lopulta siihen että 24. päivän kalenteri on turhan helppo ja sen sijaan lanseeraamme Uuden ja Hienomman Joulukalenteri+ ™:n. Sen kesto tulee olemaan 30 päivää, eli se sopivasti loppuu juuri ennen vuodenvaihdetta.

Teemana Joulukalenteri+:ssa tulee olemaan 30 Day Movie Challenge. Tämä laajennettu joulukalenteri voi siis samalla toimia myös jonkinlaisena jatkona Korppisuden pari vuotta sitten tekemälle 30 Day Book Challengelle.