tiistai 24. joulukuuta 2013

Joulukalenteri+
Päivä 20 / 30


Tämä haaste aiheutti taas päänvaivaa. Kyseessä oli elokuvan valinta jossa on suosikkinäyttelijätär. Ongelmaksi muodostui se että tajusin ettei minulla ole sellaista.

Vaikuttaa siltä että suurin osa genreistä ja elokuvista joita olen katsonut on pääosiltaan hyvin miesvoittoista. On ikävän surullinen tosiasia että Hollywoodissa elokuvat, joissa on naispääosa ovat romanttisten komedioiden ulkopuolella paljon harvinaisempia.

Elokuvia joissa on hyviä naisnäyttelijöitä ja joista pidän on paljon, mutta jotenkin en ole vain samalla tavalla seurannut naisnäyttelijöiden uria. Enemmänkin olen nähnyt samojen naisnäyttelijöiden elokuvia paljon mutta mitään Arskaleffa-tyyppistä uraa ei oikein kenelläkään ole.

Toisaalta se on varmasti ihan hyvä sillä se kertoo tietenkin että ehkä keskimäärin naisnäyttelijät pyrkivät monipuolisempiin rooleihin. Mutta pitkälti se myös oikeasti liittyy tuohon Hollywood-ongelmaan.

Kuitenkin hyvä puoli tässä haasteessa oli se että se sai hieman taas miettimään miten itse elokuvia katsoo. Lisäksi lopulta keksin myös erinomaisen vastauksen siihen.

Day 20: Movie with your favorite actress

Dean Parisot: Galaxy Quest (1999)

Lähes 20 vuotta peruuntumisen jälkeen kulttimaineessa olevan Galaxy Quest televisiosarjan tähdet joutuvat aidon kolmannen asteen yhteyden kohteeksi.
Päädyin valitsemaan suosikkinäyttelijättärekseni Sigourney Weaverin, pitkälti sen perusteella että hän on ollut todella monessa modernissa klassikkossa ja lisäksi näytellyt enimmäkseen todella vahvoja naishahmoja.

Mutta halusin kuitenkin sitten taas valita sellaisen elokuvan joka tuo myös hyvin esiin kuinka monipuolinen näyttelijätär on kyseessä. Nimittäin Galaxy Quest tuo todella hyvin esiin Sigourney Weaverin komedialliset lahjat.

Sigourney näyttelee Gwen DeMarco nimistän näyttelijätärtä, jonka hahmon tehtävä fiktiivisessä tv-sarjassa on lähinnä näyttää seksikkäältä ja toistaa tietokoneen sanomat asiat uudestaan ääneen. Gwen itse ei kuitenkaan ole samanlainen tyhjäpää blondi kuin näyttelemänsä hahmo.

Itse elokuva on kokonaisuudessaan todella herkullisen mainio parodia sekä kunnianosoitus klassiselle Star Trekille sekä scifi-sarjoille yleensä. Se onnistuu tekemään aiheestaan mainiota huumoria ilman että pilkkaa sitä, mikä on erittäin kunnioitettava eikä lainkaan helppo saavutus (looking at you The Big Bang Theory...)

Elokuva on myös todella hyvin roolitettu. Sigourney Weaver nyt on, kuten jo mainittu, erinomainen. Lisäksi myös Tim Allen onnistuu tuomaan juuri sopivan shatnerilaisen yhdistelmän ylimielisyyttä mutta silti pidettävää persoonaa hahmoonsa. Alan Rickman Shakespearilaisena näyttelijänä jonka hahmo on "hieman" spockmainen alieni on myös todella hauska.

Tämä elokuva kuuluu kyllä kaikkien scifi- ja ennen kaikkea trekki-fanien yleisivistykseen. Todella hauskoja vitsejä kaikkiin genren järjettömyyksiin liittyen ja hyviä näyttelijäsuorituksia kaikilta. Kannattaa katsoa!








 Kirjoittanut Korppisusi


Peter Webber: Girl with a Pearl Earring/ Tyttö ja helmikorvakoru (2003)
Taidemaalari Johannes Vermeerin talouteen saapuu uusi palvelustyttö, jonka taiteelliset taipumukset kiinnittävät isännän huomion.

En juurikaan katso elokuvia näyttelijöiden takia vaan tarinoiden takia. En katso jonkun tietyn näyttelijän kaikkia mahdollisia elokuvia tai mene katsomaan jotain, koska siinä on juuri se näyttelijä. Juuri siksi tämän päivän ja seuraavan päivän haaste oli vaikea lähestyä. Toki jonkun tietyn näyttelijän läsnäolo voi olla elokuvan kannalta plussaa tai miinusta mutta en voi sanoa, että minulla olisi lemppari näyttelijätärtä.

Valitsin nyt kuitenkin Tyttö ja Helmikorvakoru -elokuvan ja näyttelijättäreksi Scarlet Johannsonin. Elokuva on ensimmäinen, jonka näin kyseiseltä näyttelijättäreltä ja vakuutuin hänen näyttelijänkyvyistään siinä. Siitä lähtien olen pitänyt silmällä, minkälaisia rooleja hän valitsee ja katsonutkin niistä osan.

Tyttö ja Helmikorvakoru on yksi lempparielokuvistani, jonka olen nähnyt elokuvateatterissakin jopa pari kertaa. Ajankuva on kiehtova ja on virkistävää, että elokuva tapahtuu Hollannissa. Siitä huolimatta, että kaikki puhuvat englantia.

Yksi lempikohtauksistani on se, kun Griet ja Vermeer valmistavat yhdessä värejä maalauksia varten. Vermeer selittää, mistä mikin väri tulee ja minkälaisia toimenpiteitä tarvitaan, jotta pigmentti saadaan aineksista irti.

Toisessa lempikohtauksessani Vermeer tekee reiän Grietin korvaan helmikorvakorua varten. Se on hyvin symbolinen ja eroottinen kohtaus, jonka jälkeen Griet lähteekin kuumeisesti etsimään hänestä kiinnostunutta teurastajan poikaa...

Pidän kovasti elokuvan valaistuksesta, väreistä sekä siinä käytetyistä kuvakulmista. Myös musiikki on kaunista, joskaan ei erityisen mieleenjäävää.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti