keskiviikko 11. joulukuuta 2013

Joulukalenteri+
Päivä 11 / 30


Lastenelokuvista oman suosikin valitsemisessa itse törmään siihen ongelmaan että en osaa päättää pitäisikö valita animaatioelokuva vai ihan normaali näytelty elokuva. Molemmista keksin erinomaisia vaihtoehtoja ja sellaisia mitä voisin aina välillä pitää omana suosikkinani.

Jälleen tosin lopulta päädyin siihen että valitsen sellaisen elokuvan mistä olen itse lapsena pitänyt ja josta yhä pidän. Tätä tulikin lapsena katsottua itse tv:stä videolle nauhoitettuna kopiona lukemattomia kertoja.

Day 11: Favorite kids movie

 

Chuck Jones & Phil Monroe: The Bugs Bunny/Road Runner Movie
                                  / Väiski on aina Väiski (1979)


Kokoelma klassisia Warner Bros.-piirrettyjä Väiskin juontamien välipätkien yhdistämänä.


Valintani on tällä kertaa siinä mielessä erikoinen että se on oikeastaan kokoelmaelokuva. Se nimittäin koostuu suurimmaksi osaksi vanhoista Looney Tunes-animaatioista joita sitoo lyhyet pätkät Väiski Vemmelsäärestä oleilemassa hienolla talollaan.

Mutta ne animaatiot mistä tämä koostuu ovat ehdottomasti parhaimpia Looney Tunes-animaatioita mitä tiedän. Elokuvasta noin puolet kostuu animaatioista joissa on mukana hahmoja kuten Väiski, Putte, Elmeri ja Repe. Toinen puolisko taas on sitten kooste klassisista Kelju Kojootti-animaatioista.

Mukana on esimerkiksi vieläkin ehdottomasti suosikkeihini kuuluvat Rabbit Fire-animaatio sekä myös aivan loistava Duck Dodgers in the 24½th Century-animaatio. Kaiken kaikkiaan mukana on 11 animaatiota sekä Kelju-kooste jossa pätkiä 19:sta eri animaatiosta.


Ainoa harmillinen seikka elokuvassa on se että osa animaatioista on lyhennettyjä versioita alkuperäisistä. Tämän tosin olen saanut vasta tietää 2000-luvun puolella joten lyhennykset on tehty todella hyvin eivätkä ne haittaa katselukokemusta sinäänsä.

Vaikka olenkin aina pitänyt Disney-animaatioista niin minulle Warner Bros. ja Looney Tunes -animaatiot ovat kuitenkin olleet se ykkösjuttu. Varsinkin juuri lyhyiden animaatioiden kohdalla. Pitkistä Disney-elokuvista en ole edes nähnyt suurinta osaa.

Looney Tunes-animaatioissa on aina viehättänyt niiden arvaamattomuus ja paikoitellen täysin villit sekä kahjot ideat. Verrattuna esimerkiksi pitkiin Disney-elokuviin ne myös keskittyvät paljon enemmän nopeatempoiseen huumoriin ja vitseihin. Muutaman minuutin Looney Tunes-animaatiossa voi olla enemmän (ja hauskempia) vitsejä kuin puolentoista tunnin Disney-elokuvassa.

Tämä tietenkin kertoo lähinnä siitä että elokuvilla ja lyhyillä animaatioilla on hyvin erilaiset tarkoitusperät mutta varsinkin lapsena hyvät visuaaliset ja verbaaliset vitsit olivat minusta paljon mielenkiintoisempia kuin pitkä merkittävä tarina.


Tämän ja monen muunkin alkuperäiskielellä nähdyn animaation vuoksi minulla oli jo peruskouluikäisenä harvinaisen elitistinen asenne esimerkiksi suomeksi dubattuihin Disney-animaatioihin. Olisin aina halunnut mielummin nähdä niistä alkuperäisten ääninäyttelijöiden versiot mutta vhs-aikakaudella se oli aikalailla mahdottomuus.

Tämä siis siitä huolimatta että osassa niistä olikin ihan ammattitaidolla tehdyt suomalaiset äänet. Kuitenkaan ne eivät koskaan kuulostaneet ja tuntuneet aivan niin hyviltä tai oikeilta kuin mitä alkuperäiset.

Väiski on aina Väiski on minusta erinomainen elokuva, niin lapsille kuin animaation ystäville, koska se antaa erinomaisen ja laajan perehdytyksen Looney Tunes-animaatioiden maailmaan.

Jos ei ole mahdollisuutta saada katsottavaksi alkuperäisiä pidempiä animaatioita mitkä tähän on koostettu niin tämä kannattaa ehdottomasti katsoa!







 Kirjoittanut Korppisusi


Andrew Adamson: The Chronicles of Narnia: The Lion, the Witch and the Wardrobe / Narnian tarinat: Velho ja Leijona (2005)
Neljä sisarusta päätyvät vaatekaapin kautta Narniaan, valtakuntaan jossa vallitsee ikuinen talvi. Lumikuningattaren pahaa valtaa vastustava leijona Aslan tarvitsee kaikkien neljän apua murtaakseen Lumikuningattaren mahdin.

Lastenelokuvan määrittelyn kanssa painiskelin taas pitkään. Päädyin sitten miettimään näyteltyjä elokuvia, jossa on pääosassa lapsia ja joista voi aikuinenkin nauttia. Yllättävän monta sellaistakin on tullut nähtyä. Esimerkiksi Goonies ja Zathura ovat mainioita elokuvia, mutta suosikikseni valikoitui Narnia, vaikka en sitä lapsena ole nähnytkään.

Elokuva on ihanan taianomainen ja todella kaunis. Talvinen valtakunta, puhuvat eläimet, herra Tumnus ja Lumikuningatar ovat upeasti toteutettuja. Puvustus on myös erittäin kaunista ja musiikki henkeäsalpaavaa.

Lapset onnistuvat olemaan toki välillä ärsyttäviä, etenkin Edmund. Onneksi elokuvassa on niin paljon hyviä puolia, että pienet ärsyttävyydet on helppo ohittaa. Näyttely on kuitenkin loistavaa sekä lasten että aikuisten osalta ja etenkin Tilda Swinton lumikuningattarena on nappivalinta.

Juoni on jännittävä ja mukaansatempaava eivätkä Aslanin jeesustelut häiritse vielä tässä elokuvassa kovinkaan paljon. Liam Neesonin äänelle antaa helposti senkin anteeksi.

Elokuvan tunnelma ja talviset maisemat tekevät elokuvasta täydellisen jouluaaton elokuvan, josta voi nauttia perheen parissa tai oman kullan kainalossa.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti