Näin Lucian päivän kunniaksi tänään haasteena on chick flick-suosikin valinta. Olen kyllä nähnyt oman osani genren edustajia joten vaihtoehtoja valinnaksi on varmasti riittävästi.
En kuitenkaan ihan täysin tyhjänpäiväistä elokuvaa voi suosikiksi valita. Esimerkkinä huonosta chick flickistä itse pitäisin ensimmäistä Sex and the City-elokuvaa, joka koostuu lähinnä vaatemerkkipornosta ja todella ääliömäisestä sekä väkinäisestä juonesta.
Hyvät chick flickit saavat minusta pyöriä hyvinkin vaatteiden, romantiikan ja kaikenlaisen "perus"tyttöyden ympärillä mutta ovat myös voimaannuttavia ja mielellään pyrkivät sanomaan jotain fiksua aiheestaan.
Day 13: Favorite chick flick
Mark Waters: Mean Girls (2004)
Cady Heron on juuri palannut Yhdysvaltoihin kahdentoista Afrikassa vietetyn vuoden jälkeen ja joutuu ensimmäistä kertaa elämässään menemään julkiseen kouluun. Siellä hän pääsee nopeasti koulun suosituimpaan teinityttöryhmään "Plastiikkeihin". Hän kuitenkin joutuu Plastiikkien epäsuosioon kun ihastuu ryhmän kuningattaren Reginan ex-poikaystävään Aaroniin.
Mean Girls on minusta hyvä elokuva. Sen chick flick-ominaisuudet tulevat vahvasti esiin siinä, että se kuvaa varsinkin nuorten naisten välisiä sosiaalisia suhteita ja teiniromantiikka on siinä myös isossa osassa. Se on kuitenkin myös erittäin hauska ja käsittelee aihettaan tarpeeksi yleismaailmallisesti, että y-kromosomisetkin katsojat saavat siitä jotain irti.
Se kuvaa onnistuneesti teini-iän sosiaalielämän vaikeuksia ja sopeutumista uuteen ympäristöön. Elokuva suhtautuu varsin sympaattisesti amerikkalaisen high schoolin sosiaalisiin hylkiöihin ilman että tekee näistä kuitenkaan mitään pyhimyksiä.
Luulen yksi iso syy miksi elokuva toimii on Tina Fey, joka käsikirjoitti elokuvan ja myös näyttelee siinä. Feyn piikikäs mutta välillä absurdi huumori on juuri omiaan kuvaamaan koulumaailmaa. Lisäksi Fey kirjoittaa myös todella hyviä, moniulotteisia naishahmoja ja selvästikin on oikeasti innostunut naisten voimaannuttamisesta.
Myös Lindsay Lohan on oikeasti hyvä sosiaalisista rooleista pihalla olevana ja vähän epätavallisena Cadynä. Hahmo on kyllä kirjoitettu hyvin mutta ennenkaikkea Lohan onnistuu tuomaan hahmon onnistuneesti ruudulle.
Elokuvan tarina itsessään on suhteellisen ennalta-arvattava pääpiirteiltään, mutta erottuu kuitenkin edukseen teinielokuvien massasta oikeasti mielenkiintoisilla sivuhahmoillaan ja yleisellä asenteellaan.
Vaikka elokuvan kohdeyleisö on teini-ikäiset tytöt, niin itsekin sen vasta merkittävästi teini-iän jälkeen nähneenä voin suositella sitä kaikille. Sen terävä huumori ja hyvät roolisuoritukset tekevät kokonaisuudesta katsomisen arvoisen.
Kirjoittanut Korppisusi
Richard Curtis: Love Actually/ Rakkautta vain (2003)
Joulun alla Lontoossa sattuu ja tapahtuu, kun niin sinkut kuin varatutkin etsivät, löytävät, saavat ja menettävät rakkautta.
Oma valintani on Love Actually, joka sopii hyvin joulukalenteriinkin, koska sen tapahtumat sijoittuvat juuri joulun alle. Pidän elokuvasta aivan älyttömästi, koska se käsittelee rakkautta niin monesta eri näkökulmasta. Tämän lisäksi se on täynnä huumoria, hyvää mieltä ja välillä ihanan sokerista romantiikkaa, joka saa kyyneleet silmiin.
Elokuvassa nähdään rakkautta seksikohtausten kuvauksissa, käsitellään onnetonta rakkautta joka ei tule saamaan vastakaikua, ihastusta jonka täyttymys ei olekaan sitä mitä odotti, sisarusrakkautta, ensimmäistä ihastusta, rakkaan kuolemaa, rakkautta yli kielirajojen, pettämistä, bromancea, työpaikkaromansseja ja rakkauden vaikeutta politiikan kulisseissa.
Osa näistä tarinoista päättyy onnellisesti, mutta eivät läheskään kaikki. Elokuva on hämmentävän toimiva sekoitus satumaisia romantiikantäyteisiä yltiöonnellisia loppuja ja realistisempia tapauksia, joissa toiveet eivät täytykään. Mukaan on päätynyt myös muutama aika epäuskottava käänne parissakin tarinassa, mutta ne menevät muun sokerikuorrutuksen mukana sadun logiikalla.
Näyttelijäkaartissa on koko brittiläisen elokuvateollisuuden kerma ja kautta linjat suoritukset ovat loistavia. Eniten pidän siitä, miten aitoja ja inhimillisiä reaktioita elokuva on pullollaan. Pääministeri tuskailee tyhmän vilkutuksensa takia ja tanssii yksin estoitta, ihastuksen vastakaiku saa aikaan hyppimistä sukupuolesta riippumatta ja sanoissa sotkeudutaan kun jotain yritetään ihastukselle sanoa.
Ajoittaisesta sokeriyliannostuksesta huolimatta tämä elokuva sopii myös pariskunnille yhdessä katsottavaksi. Mukana on sen verran huumoria ja realismiakin, että ihan perinteiseen chick-flick-kategoriaan tämä ei mene.
Suosittelen katsomaan tämän oman rakkaan kanssa tai yksin nauttien suklaakonvehteja ja siemaillen glögiä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti